KUUME

Kuumeella tarkoitetaan sitä, että ruumiinlämpö on korkeampi kuin normaalisti. Normaali ruumiinlämpö aikuisella riippuu jonkin verran mittaustavasta ja vuorokaudenajasta. Kainalosta tai korvasta mitattu lämpö on joitakin asteen kymmenyksiä pienempi kuin peräsuolesta mitattu. Peräsuolesta ja korvasta mitatut lämmöt heijastelevat kuitenkin tarkemmin elimistössä vallitsevaa lämpöä, kainalolämpö on näitä herkempi huoneilman lämpötilan vaihteluille. Normaalin aamuisen lämmön yläraja on useimmilla välillä 36,5 - 37,5, mutta tässä esiintyy huomattavaa yksilöllistä vaihtelua. Illalla lämpö voi normaalisti olla 0,5 astetta korkeampi kuin aamulla. Melko vähäinen rasitus nostaa ruumiinlämpöä lihasten tuottaman lämmön vuoksi. Lapsen kuumeilu ja sen arviointi voi poiketa huomattavastikin aikuisen vastaavasta.  Monet sairaudet aiheuttavat kuumetta. Yleisin syy on viruksen aiheuttama nuhakuume, jonka alkuvaiheessa kuume voi nousta korkeaksikin ja kestää useita päiviä. Nopea lämmönnousu kuuluu myös moniin muihin tulehdussairauksiin kuten bakteeri- ja alkueläininfektioihin.



                    YSKÄ

 Yskä ei ole itsenäinen sairaus vaan oire jostakin sairaudesta. Koska yskä on ylähengitystietulehduksen eli flunssan yleinen oire, sitä esiintyy melkein jokaisella vuosittain. Flunssayskä paranee yleensä viikossa parissa mutta voi kestää pitempään. Jos yskä vaivaa pitempään kuin 4–8 viikkoa, puhutaan pitkittyneestä yskästä. Lapsen yskän syynä on yleensä virusperäinen hengitystieinfektio, joka paranee parissa viikossa ilman hoitoa. Useita viikkoja jatkuneeseen yskään on syytä hakea neuvoja, sillä yskiminen ei ole kenellekään "normaalia".


            NIELUTULEHDUKSET

 Lapsen kurkkukivun ja nielutulehduksen aiheuttavat useimmiten samat virukset kuin flunssankin ja nielutulehdus onkin yleensä osa yleisempää hengitystietulehdusta. Varsinaisesta nielutulehduksesta puhutaan silloin, kun kurkkukipu ja kuume ilmenevät ilman muita merkittäviä hengitystieoireita. Tällöin aiheuttaja on streptokokkibakteeri, joka aikaansaa myös nielurisojen tulehtumisen. Streptokokin aiheuttama nielutulehdus on melko harvinainen pienillä lapsilla mutta yleinen kouluikäisillä. Nuoremmilla lapsilla erityisesti adenovirus on tärkeä nielutulehduksen aiheuttaja. Pitkittyneen nielutulehduksen syynä nuorilla on usein EB-virus, jonka aiheuttamaa tautia kutsutaan mononukleoosiksi.


         TÄIT

Päätäi on tuskin silmällä nähtävä, 2–3 mm pituinen, läpikuultava siivetön hyönteinen, joka asustaa tukassa, enimmäkseen korvien takana ja niskassa, mutta myös muualla hiuksissa. Täin munia, saivareita, näkee toisinaan kulmakarvoissa ja silmäripsissä.Naaras elää noin kuukauden ja munii sinä aikana satakunta munaa, 3–4 munaa päivässä. Munat se kiinnittää hiusten tyveen Ne ovat tiukasti kiinni hiuksessa eivätkä liiku hilseen tavoin. Munat näkyvät rusehtavina, mannaryynimäisinä, vajaan millimetrin pituisina saivareina. Ne kuoriutuvat noin kymmenen päivän kuluttua. Tyhjä, valkea munankuori jää paikalleen, joskus kuukausiksikin. Se siirtyy ulommas päänahasta hiuskasvun myötä (noin 1 cm kuukaudessa). Kaikki munat eivät kuoriudu, eivätkä kaikki nuoruusmuodot elä aikuisiksi. Aikuinen täi ei elä ilman ravintoa muutamaa päivää kauemmin. Pieniä päätäiepidemioita on kouluissa ja päiväkodeissa. Täit leviävät yleensä päähineiden välityksellä, tavallisimmin ilmeisesti vaatenaulakoissa. Täit siirtyvät ihmisestä toiseen myös läheisessä kanssakäymisessä, esimerkiksi lasten leikeissä. Yhteiset kammat ja harjat, hiuslenkit ja ponnarit ovat muita täiden siirtymisteitä. On myös mahdollista, että saivareita tippuu vuoteeseen, ja täin kuorituessa munasta se löytää hyvällä onnella uuden isännän.

       KIHOMADOT

 Kihomato kuuluu sukkulamatoihin. Se on noin sentin mittainen valkea mato, joka on ihmisen kiusana kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Kyseessä on puhtaasti ihmisten loismato, joten lemmikit eivät kuulu madon tuojiin tai siitä kärsiviin. Vähäinen kihomatoinfektio ei aiheuta lainkaan oireita. Kun matoja on runsaasti, oireena on peräaukon kutina. Kihomatoon ei liity vakavampia oireita tai tauteja.
Infektio saadaan, kun madonmunia niellään. Yksikin muna voi aloittaa infektion. Munat ovat niin pieniä, ettei niitä voi silmin nähdä. Ne säilyvät ympäristössä useita päiviä tartuttavina. Madon yhdessä ihmisessä munimat munat voivat joutua toisen henkilön suuhun suoran käsikosketuksen kautta tai lelujen ja todennäköisesti myös vaatteiden ja vuodevaatteiden koskettelun välityksellä. Munan nielemisestä oireiden alkamiseen kuluu kuutisen viikkoa. Muna kuoriutuu ohutsuolessa ja siitä tuleva toukka pesiytyy parin kehitysvaiheen jälkeen paksusuoleen, umpilisäkkeen ympäristöön, missä se lisääntyy.
Suurin osa madonkantajista on oireettomia. Ainoa oire kihomadoista on peräaukon ja välilihan, tytöillä joskus myös ulkosynnyttimien, kutina. Oireet muistuttavat peräpukamien sekä peräaukon seudun ja naisen häpyhuulten sieni- ja bakteeri-infektioita. Oireet johtuvat toukista ja munien pinnan ärsyttävistä aineista ja vaativat runsaan matomäärän. Kutinan huomaa selvimmin öisin. Se voi johtaa unen pahaan häiriintymiseen. 



        SYYHY

Syyhyn aiheuttaa 0,3–0,5 mm:n pituinen hämähäkkieläimiin kuuluvan syyhypunkki, joka leviää ihmisestä toiseen läheisen kosketuksen kautta. Tartuntaan riittää yksikin punkkinaaras, muttakättely tai muu lyhyt kosketus ei riitä punkin siirtymiseen henkilöstä toiseen. On mahdollista, että syyhyn saa myös syyhyä sairastavan lakanoista tai muista vaatteista, sillä punkkinaaras elää 1–2 vuorokautta ihon ulkopuolella. Eläimiin ihmisen syyhypunkki ei tartu eivätkä eläinten punkit ihmiseen. Punkkinaaras elää ihossa pari kuukautta, jona aikana se munii ihon sarveiskerrokseen kaivamaansa käytävään 60–90 munaa. Kuoriutuneet toukat ovat nymfivaiheen jälkeen sukukypsiä aikuisia kymmenen päivän kuluttua. Syyhykutina alkaa 3–6 viikon kuluttua tartunnasta, kun elimistö on ehtinyt muodostaa vasta-aineita punkkia ja sen eritteitä kohtaan. Uusintatartunoissa oireet alkavat 1–3 vuorokauden kuluttua.   


  MOLLUSKAT

 Ontelosyylät eli molluskat ovat ontelosyyläviruksen aiheuttamia näppylöitä ihossa. Ne tarttuvat ihokosketuksessa. Niitä on joskus jo vauvaiässä, useimmin leikki-iässä ja toisinaan koululaisilla, harvoin aikuisilla. Syylän sisällä on puuromaista massaa, joka koostuu viruksen infektoimista ihosoluista. Syylät kestävät yleensä kuukausia, joskus 1–2 vuotta, ja ne häviävät jälkiä jättämättä. Niitä on ainakin neljää tyyppiä, joista tyyppi I aiheuttaa valtaosan terveen henkilön ontelosyyläinfektioista. Elimistössä kehittynee pysyvä immuniteetti virusta kohtaan. Ontelosyylä on parin millimetrin läpimittainen ihon värinen näppylä, jonka keskellä voi nähdä pienen kuopan, "navan". Syyliä on joskus vain muutama, tavallisesti kymmeniä tai satoja. Niitä on eniten ohuilla ihoalueilla, kuten kyynärtaipeissa, reisissä ja polvitaipeissa. Ontelosyyliä on etenkin kuivaihoisilla atoopikkolapsilla. Kun syylät alkavat parantua, osa niistä tulehtuu. Tulehtunut molluska kutiaa usein, mutta tulehtumaton hyvin harvoin. Tulehdus ja kutina ovat parantumisen merkkejä. Joskus tulehtumisen syynä on bakteeri-infektio.


   SYYLÄT

Syylät ovat HPV-syylävirusten (HPV = human papilloma virus) aiheuttamia hyvänlaatuisia kasvaimia ihossa tai limakalvoilla. Syyläviruksia tunnetaan nykyään toista sataa. Tartunta tapahtuu kosketuksessa. Aika tartunnasta syylän ilmestymiseen kestää muutamasta viikosta kahdeksaan kuukauteen.

Tavallinen syylä on tyypillisesti käsissä tai jalkapohjissa ja kohoaa ihosta puolipallomaisesti. Jalkapohjissa on myös ihon sisään kasvavia ns. mosaiikkisyyliä, jotka aiheuttavat kipua kävellessä. Kynsivalleissa ja kynsien alla olevat syylät ovat myös tavallisia syyliä. Sellainen voi olla myös rihmamaisena esimerkiksi suupielissä, silmäluomissa tai sierainaukoissa lapsilla, joskus aikuisillakin.


    RUOKA-AINE ALLERGIAT

Lasten ruoka-allergioilla tarkoitetaan lapsen elimistön allergista reaktiota yhtä tai useampaa ruoka-ainetta kohtaan. Ruoka-allergian selvittelyssä tarvitaan usein lääkärin tutkimusta, mutta allergian syy voi selvitä kotikonsteinkin.
Tutkimuksin todettua ruoka-allergiaa on 3–8 prosentilla lapsista; yleisyys vaihtelee iän mukaan siten, että nuoremmilla sitä on enemmän kuin vanhemmilla. Lohdullista on, että useimpien lasten allergiasta johtuva oireilu loppuu ennen kouluikää.
Ruoka-allergioille on tyypillistä, että niiden aiheuttamat oireet ovat monenlaisia. Lasten tavallisia allergiaoireita ovat ihottuma, nuha, yskä, astma, oksentelu ja ripuli. Mikään näistä oireista ei yksinään ole tyypillinen ainoastaan ruoka-allergialle. Siksi onkin tavallista, että lapsilla epäillään olevan enemmän ruoka-allergioita kuin niitä tutkimuksissa havaitaan.
Ruoka-allergian iho-oireista tavallisin on atooppinen ihottuma. Muita oireita ovat nokkosihottuma (urtikaria) ja paikallinen turvotus (angioödeema). Imeväisiässä atooppinen ihottuma sijaitsee kasvoissa, hiuspohjassa, vartalossa ja raajojen ojentajapuolella, joskus koko ihollakin. Vanhemmilla lapsilla ihottumaa on tyypillisesti taipeissa.
Vauvan lehmänmaitoallergia aiheuttaa suoli-oireita, kuten oksentelua ja ripulia. Pulauttelua runsaamman oksentelun syynä voi olla maito-allergia. Koliikin syynä sen sijaan on harvoin mikään ruoka-aine. Vielä kouluiässäkin vatsakivut saattavat johtua maitoyliherkkyydestä. Joskus vatsaoireet saattavat johtua viljan sisältämän gluteenin aiheuttamasta keliakiasta. Keliakian mahdollisuus tuleekin tutkia aina, kun kyseessä on lapsi, joka saa gluteenia sisältäviä viljoja ja on kärsinyt suolioireista pitkään.
Ruoka-aineiden aiheuttamat, nopeasti ilmenevät ja etenevät anafylaktiset reaktiot ovat lapsilla harvinaisia. Niiden ensioireita ovat ihon kuumoitus, punoitus ja pistely, sydämen nopea lyöntitiheys (takykardia) ja täyteyden tunne kurkussa. Oireilu etenee nopeasti: ihoturvotus lisääntyy, nokkosihottuma laajenee, ilmaantuu hengitysvaikeuksia, kalpeutta ja verenpaineen laskua. Tällainen tilanne on hengenvaarallinen, ja sen vuoksi tulee hakeutua kiireesti lääkäriin. Onneksi tilanne on hyvin harvinainen.

lähde: Terveyskirjasto

TEHTÄVÄ                                                                                                                      24.11

Suunnitelmallinen ja laadukas kasvun tukeminen ja ohjaus/ Tuula

1. Millaisiin asioihin tulee kiinnittää huomiota ennen liikuntatuokiota?

Valmistele ja suunnittele valmiiksi mitä aiot tehdä. Etsi välineet jo valmiiksi tai tee rata valmiiksi. Mieti järkevä ajan käyttö ettei tule paljon odottelua/jonotusta.

2. Miten voit aloittaa liikuntatuokion?

Liikuntatuokion voi aloittaa esim. kyselemällä kuulumiset ja jokainen saa kertoa vaikka jonkun mukavan tapahtuman tai asian kuluneelta viikolta. Samalla voi heittää vaikka pallon aina seuraavalle.

3. Millaisen sisällön haluaisit rakentaa?

Toimivan ja mahdollisimman sujuvan ilman odotusta/jonotusta, vaikka joku rata missä erilaisia temppuja ja tehtäviä. Alkulämmittely, harjoitusosa ja lopetus. Tavoite määrää sisällön.

Kuinka pitkä ohjattu tuokio voi olla
a. 3-5 vuotiailla  noin 20-40 min.
b. 6-8 vuotiailla  noin 30-60 min.
c. 9-12 vuotiailla noin 45min-1,5h

5. Millaisia perustaitoja em.ikäluokilla voisi harjoittaa?

3-5 v. motorisia taitoja harjoittavia leikkejä, uuden taidon oppiminen esim. pallonheitto
6-8 v.tiedollinen taito vaikka jonkun säännön oppiminen ja sitä noudattaminen
9-12v. sosiaalinen taito, parin ohjaaminen tai fyysinen taito, lihaskunnon harjoittaminen.

6.  Lopetus

Selkeä lopetus, anna palautetta toiminan kulusta, motivoi harjoittelemaan lisää jotakin mikä jäi ehkä heikoksi. Lopuksi siivotkaa yhdessä jokainen tekee jotakin. Sitten pesu ja vaatteiden vaihto.

Miten vanheminen vaikuttaa seuraaviin asioihin naisilla ja miehillä?

LUUSTO
Koko eliniän luusto uudistuu niin, että vanhaa luuta poistuu ja uutta rakentuu tilalle. Luun mineraalikato alkaa noin 40-vuotiaana ja jatkuu loppuelämän ajan. Miesten luumassa vähenee noin 0.5% ja naisten 1% vuodessa. Naisilla luukatoa eli osteoporoosia esiintyy miehiä enemmän. Naiset menettävät elämänsä aikana hohkaluusta noin 50% ja kuoriluusta noin 30%, kun miehet menettävät hohkaluusta 30% ja kuoriluusta 20%. Luukudosta on siis kahta eri tyyppiä kuoriluuta ja hohkaluuta. Kaikkien luiden pintaosat sekä pitkien luiden varret ovat kuoriluuta. Hohkaluuta ovat luiden päät, nikamat ja luiden sisäosat. Hohkaluu on rakenteeltaan pesusienimäistä ja kuoriluu on tiivistä. Luissa on myös luuydintä, joka on orgaanista elävää ainesta. Luista noin yksi kolmasosa on luuydintä.

KEHON RAKENNE JA KOOSTUMUS

Vartalon pituus lyhenee 40-ikävuodesta alkaen ja se kiihdyttää vauhtiaan 60-ikävuodesta alkaen niin, että lyhentymistä tapahtuu noin 2 cm 10 vuodessa. Vartalon pituuden lyheneminen johtuu ryhdin muutoksista, luiden kalkkikadosta, selkärangan nikamavälilevyjen kokoon painumisesta ja reisiluun kaulaosan kulman muutoksista lantioon nähden. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.)
Paino nousee 25-ikävuodesta 50-ikävuoteen lähinnä lisääntyneenä rasvan määränä. Tämän jälkeen paino ei välttämättä enää nouse, koska luun- ja lihaskudoksen määrä vähenee. Ikääntymisen myötä rasvakudos näyttäisi lisääntyvän juuri vatsan alueella niin naisilla kuin miehilläkin. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.)
Senioreille suositellaan suurempaa painoindeksiä (24–29 kg/m²) kuin työikäisille. Pienestä ylipainosta voi olla ikääntyneen terveyden kannalta jopa hyötyä. On kuitenkin tärkeää, että seniori on hyväkuntoinen eikä paino haittaa toimintakykyä.

NIVELET

Vanhetessa nivelnesteen määrä vähenee ja sidekudoksen määrä nivelessä lisääntyy, mikä aiheuttaa rajoituksia nivelen liikelaajuuksissa. Liikelaajuuden rajoituksien takia ikäihmiset saattavat joutuvat luopumaan heille tärkeistä toiminnoista. Liikelaajuuksia saadaan pidettyä yllä aktiivisella liikkuvuusharjoittelulla. Vahvat lihakset nivelen ympärillä antavat tukea nivelelle. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.

VERENKIERTOELIMISTÖ

 Sydämen maksimisykkeen aleneminen, iskutilavuuden pieneneminen ja sydänlihaksen supistumiskyvyn heikkeneminen ovat suurimmat muutokset ikääntyneen sydämessä. Maksimisykkeen voi karkeasti laskea 220 miinus oma ikä vuosina. (esim. 220-70=150)
Verisuonten seinämien elastisuus vähenee ja ääreisverenkierto huononee. Myös verenkierto eri elimiin vähenee, jota lievästi kohonnut systolinen (yläpaine) verenpaine korvaa. Nämä sydämen ja verenkiertoelimistön ikääntymismuutokset vähentävät sydämen toimintakykyä ja rajoittavat fyysistä suosituskykyä.

HENGITYSELIMISTÖ

 Hengitystoimintaan vaikuttavat vanhenemismuutokset ovat keuhkojen pinta-alan pienentyminen, rintakehän elastisuuden aleneminen ja hengityslihasten voiman heikkeneminen. Keuhkorakkuloiden pinta-ala pienenee noin 10-20 % 70-ikävuoteen mennessä. Keuhkojen hiussuonitus vähenee, joka vaikuttaa keuhkojen ilmanvaihtoon. Keuhkojen ja verenkiertoelimistön yhteistyö määrää, kuinka tehokkaasti happi kulkeutuu kudoksiin.

LIHASVOIMA

 Lihasten suorituskyky on parhaimmillaan 20-30-vuoden iässä, jonka jälkeen se alkaa vähentyä. Merkittävä väheneminen alkaa vasta 50-60-vuoden jälkeen. Ikääntyessä lihasmassa vähenee hormonitoiminnan hiipumisen myötä, sidekudoksen määrä lisääntyy, kun erilaisia kuona-aineita kasaantuu lihassoluihin sekä rasvan määrä solussa lisääntyy. Miehet pystyvät tuottamaan noin 80% 20-vuotiaan maksimivoimastaan vielä 70-vuotiaan ja naiset 65%. Maksimivoima heikentyy 50-ikävuodesta alkaen noin 1 % vuosivauhtia ja 65-ikävuoden jälkeen noin 1.5 – 2 % vuodessa. Muutoksia tapahtuu myös lihasten nopeassa voimantuottotehossa (voima x liikenopeus), jonka on havaittu heikentyvän 65-ikävuoden jälkeen jopa 10 – 30 % maksimivoimaa enemmän. Ikääntyneiden lihasheikkouksiin vaikuttavat ikääntymisen lisäksi myös monet pitkäaikaissairaudet, lääkitys, hermoston ja hormonitoiminnan muutokset, lihasten käyttämättömyys ja aliravitsemus.

KESTÄVYYS

 Aerobinen kestävyys pienenee noin 1% vuodessa 20-30 ikävuoden jälkeen. Vanhetessa sydämen supistusvoima vähenee, ja sen seinämät jäykistyvät. Suuret valtimot jäykistyvät ja ikääntyneen maksimisyke pienenee ja etenkin yläpaine kohoaa. Lihaksissa hiussuonten määrä vähenee, jolloin hapen saanti heikentyy ja palautumiseen kuluu enemmän aikaa kuin aiemmin.
Hyvä kestävyyskunto pienentää merkittävästi kuolleisuusriskiä sydän- ja verisuonitauteihin 60-vuotta täyttäneillä. Hyvänä kestävyyskuntona pidetään sellaista, että pystyy kävelyyn vauhdilla 5-6 km/tunnissa ainakin 20 minuutin ajan.
Ikääntyneillä, jotka ovat säilyttäneet kestävyysharjoittelun elämässään, on suorituskyvyn aleneminen puolta vähäisempää kuin niillä, jotka eivät sitä ole säilyttäneet.

NOPEUS

Nopeiden lihassolujen määrä vähenee ikääntyessä nopeammin kuin hitaiden lihassolujen määrä. Myös ääreishermoissa ja hermo-lihasliitoksissa tapahtuu rappeutumista. Käskyjen kulkeutuminen hermosolusta toiseen heikkenee, koska hermosolujen liitosalueilla toiminta heikkenee. Hermojen johtonopeus putoaa, mikä näkyy reaktioaikojen pitenemisenä.

HERMOSTO

Hermosto on tärkeä säätelyjärjestelmä ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat koko kehoon. Autonomisen hermoston toiminta vaimenee iän myötä. Autonominen hermosto säätelee sisäelinten toimintoja, pitää yllä homeostaasia eli kudosnesteiden tasapainotilaa ja auttaa elimistöä sopeutumaan stressiin. Stressin sieto ja stressistä palautuminen huononee ikääntyessä. Seniori kestää nuoria huonommin kuumuutta, kylmää, fyysistä rasitusta, hapenpuutetta, sairauksia ja vaikeita traumoja.

RUOANSULATUS

Ruuansulatuskanavan rakenne ja toiminta muuttuu vanhetessa. Suun kuivuminen on yleistä mikä johtuu tavallisesti sairauksista, lääkkeistä ja mahdollisesta tupakoinnista. Syljen eritys ei vähene, mutta syljen viskositeetti huononee, jonka takia sylki puhdistaa ja huuhtoo suuta huonommin, josta johtuu hampaiden vaurioitumista.
Ruokatorven liikkeet hidastuvat ja tämä hankaloittaa ruuan nielemistä. Refluksitauti on myös yleinen. Tässä taudissa vatsahapot nousevat ylös ruokatorveen heikentyneen alemman sulkijalihaksen ansiosta aiheuttaen närästystä. Ärtynyt ruokatorvi voi kouristella, mikä aiheuttaa rintakipuja.
Mahalaukun hapon eritys saattaa vähentyä ja se aiheuttaa mahan tyhjenemisen hidastumista, josta seuraa että kylläisyyden tunne tulee entistä nopeammin. Myös suolen toiminta usein hidastuu, josta on seurauksena ummetus.

ASENNONHALLINTA JA TASAPAINO

Ikääntyessä erityisesti alaraajojen lihasten voima heikkenee sekä voimantuottonopeus huononee ja tämä vaikuttaa tasapainon hallintaan. Myös nivelten liikelaajuuksien pieneneminen, selkärangan jäykistyminen, etukumara asento vaikuttavat tasapainoon negatiivisesti. Kosketus- ja asentoaisti vaikuttavat oleellisesti tasapainoon. Aistisoluja sijaitsee nivelissä, jänteissä, nivelsiteissä, lihaksissa, ihonalaisessa kudoksessa ja iholla ja ne aistivat lihasten ja ihon tilaa, jännitystä, venytystä, supistumista, painetta, lämpötilaa, kipua sekä nivelten asentoja. Näistä kehittyy tieto kehon eri osien suhteesta toisiinsa nähden ja tieto esimerkiksi alustan laadusta, nämä tiedot ovat oleellisia sopivien motoristen liikkeiden tekemiseksi. Aistisolujen toiminta heikkenee joka hankaloittaa tasapainon säilyttämistä.

HAVAINTOMOTORIIKKA

Havaintomotoriikalla tarkoitetaan prosessia, jossa henkilö kerää eri aistielintensä avulla havaintoja ympäristöstä ja toiminnastaan. Henkilö käsittelee, valikoi ja yhdistää näitä tietoja aikaisemman tiedon perusteella, jotta voi valikoida ja käynnistää kuhunkin tilanteeseen sopivat liikkeet. Kyseessä on jatkuvan havainnoinnin ja liikkeiden tuottamisen sekä kontrolloinnin kehä, jonka seurauksena syntyy tarkoituksenmukaista liikettä. Ikääntyneillä havaintomotorisen järjestelmän toiminnan heikkeneminen on tutkimuksissa osoitettu olevan keskeinen syy päivittäisten perustoimintojen rajoittumiseen. Havaintomotoristen toimintojen kuten reaktioajan, seisomatasapainon ja lihasvoiman uskotaan selittävän 75-vuotiailla noin 40% maksimaalisen kävelynopeuden vaihteluista ja yli 80-vuotiailla miehillä jopa yli 50% portaiden nousussa ilmenevästä vaihtelusta. Reaktioaika hidastuu kiihtyvästi 50. ikävuoden jälkeen. Mitä monimutkaisemmasta tehtävästä on kysymys sitä enemmän tehtävä hidastuu iän mukana. Ikääntymiseen liittyvä yleinen hidastuminen näyttäisi johtuvan onnistuneeseen suoritukseen suoristusnopeuden kustannuksella. Toimintoja hidastamalla henkilö varmistaa turvallisen suorituksen. Harjoittelulla on ikäihmisten suoritusnopeutta saatu parantumaan, mutta he eivät kykene samoihin suorituksiin kuin nuoret. Keskushermostossa on koko ajan ns. taustakohinaa, joka johtuu aivoihin jääneen aikaisempien signaalien jälkivaikutuksesta. Iän myötä kyky erottaa relevantteja signaaleja taustakohinasta heikkenee, joka aiheuttaa havaintomotoristen toimintojen hidastumista. Havaintomotorista hidastumista on selitetty myös yleisenä signaalien heikentymisenä, joka johtuu muutoksina aistielimissä, aivosolujen vähentymisenä tai sydän- ja verenkiertoelimistön sekä biokemiallisten ikämuutosten vaikutuksista vähentyneiden aivosolujen toimintaan. Keskushermoston hermosolujen johtumisnopeus heikkenee myös iän myötä.

AISTIT

HAJU

 Naisten hajuaisti on keskimäärin parempi kuin miesten. Ikääntyessä hajuaisti saattaa heikentyä, koska hajuepiteelin reseptorisolujen määrä vähenee ja ne uusiutuvat hitaammin kuin nuorena. Hajumuisti on tarkka ja osa tuoksuista voi tuoda mieleen muistoja vuosikymmenienkin päästä.

MAKU

 Erityisesti karvaan ja happaman maistaminen heikkenee. Myös suolaisten ja makeiden makujen aistiminen huononee. Elimistön lieväkin kuivuminen heikentää maku- ja hajuaistia. Makuaistia heikentävät myös syljen erityksen vähentyminen, lääkitykset, hajuaistin heikentyminen. Syöminen saattaa vähentyä ja yksipuolistua, kun ruuasta ei enää nautita samalla tavalla kuin nuorempana.

NÄKÖ

Ensimmäinen ja tavallisin näköaistin vanhenemismuutos on se, että ei pystytä tarkentamaan näköä lähietäisyydelle ja lukulaseilla pystytään helpottamaan tilannetta. Toinen merkittävä ikääntymiseen liittymä muutos silmässä on hämäränäön huonontuminen. Silmä ei pysty mukautumaan yhtä nopeasti, kuin nuoren silmä olosuhteiden muutoksiin. Nämä muutokset alkavat 40-50-vuotiaana ja usein 50-vuoden iässä muutokset lisääntyvät merkittävästi. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.)
Seniorin heikentynyttä näköä voidaan parantaa lisäämällä valoa. 70-vuotias tarvitsee näkemiseen kaksi kertaa niin paljon valoa kuin 40-vuotias. Mustuainen pienenee ja mykiön valonläpäisykyky huononee ikääntyessä ja siksi tarvitaan lisää valoa. Valo leviää epätasaisesti läpäistessään vanhuuttaan kellastuneen mykiön ja siksi ikääntynyt häikäistyy kirkaista valoista nuorta helpommin. Tottuminen hämärässä näkemiseen vaatii pidemmän totutteluajan iän karttuessa. Näköärsykkeen käsittely hidastuu ja lisäksi näkökenttä kapeutuu vanhetessa.

KUULO

 Noin 25-30% eläkeikäisistä kärsii huonontuneesta kuulosta. Ikääntyessä ensin tulee ongelmia korkeiden äänien kuulemisissa, joka johtuu sisäkorvan simpukan karvasolujen surkastumisesta. Heinäsirkkojen sirityksen kuulemisen vaikeus on tyypillinen esimerkki siitä. Muutoksen korkeiden äänien kuulemisessa alkaa jo 20-30-vuoden iässä. Joillakin luonnonkansoilla ei ole merkittävää kuulon huononemista todettu juurikaan, joten luultavasti ravitsemus ja ympäristön melu vaikuttavat kuulon muutoksiin ikääntymistä enemmän. Kuulon heikkeneminen johtuu kuuloelimien ja aivoihin vievien hermoratojen rappeutumisesta tai melun aiheuttamista vaurioista. Konsonanttien kuuleminen vaikeutuu ja erityisesti s:n ja t:n erottaminen vaikeutuu. Taustamelu heikentää puheen kuulemista entisestään. Myös äänen tulosuuntaa voi olla vaikea aistia ja se voi lisätä vaaratilanteita liikenteessä. Vanhuuden huonokuuloisuus on symmetristä ja molemminpuolista ja se pahenee iän myötä, mutta etenee niin hitaasti ettei seniori sitä itse yleensä huomaa.

MUISTI

Ikääntymisen myötä aivoissa tapahtuu monenlaisia muutoksia. Hermosolujen vähenemisestä johtuen aivokuori ohenee, aivojen tilavuus ja paino pienenevät ja aivoihin kertyy kuona-aineita kuten amyloidia ja lipofuskiinia. Henkisiin toimintoihin näillä normaalin vanhenemisen muutoksilla on kuitenkin vain vähän vaikutusta. Vanhalla iällä aivotoiminnat hidastuvat jonkin verran, esim. asioiden mieleen palauttaminen kestää kauemmin ja myös useaan yhtäaikaiseen asiaan keskittyminen vaikeutuu.
Aivot heikkenevät, jos niitä ei käytetä. On hyvä, jos ikääntyneellä on aivoja treenaavia harrastuksia kuten: kuorolaulu, musiikki, matkailu, kulttuuritilaisuudet, lukeminen, ristikot, sudokut, korttipelit, tietokoneen käyttö ja bingo. Muiden ihmisten säännöllinen tapaaminen tekevät aivoille myös hyvää.

Television katsominen voi olla passivoivaa. Yksin asumiseen voi liittyä riskejä jäädä omiin oloihin ja olla yksinäinen. Yksipuolinen ja niukka ravitsemus voi aiheuttaa alipainoa. Fyysisen heikkouden lisäksi huono ravitsemus voi aiheuttaa masennusta ja henkistä lamaantumista. Janontunne vaimenee ikääntyessä ja tämä altistaa elimistön nestetasapainon häiriöille. Näitä häiriöitä on mm. sekavuus ja jalkojen kantamattomuus. Suuret alkoholiannokset ovat haitallisia ikääntyville aivoille, mutta pieni määrä alkoholia (esim. pieni lasi punaviiniä tai ruokalusikallinen konjakkia illalla) voi suojata aivoverisuonia. Kahvi aktivoi ja saattaa jopa vähentää dementiariskiä.
Monet lääkkeet aiheuttavat keskushermostohaittavaikutuksia. Henkisiä voimavaroja voivat heikentää mm. rauhoittavat lääkkeet, nukahtamislääkkeet, vahvat kipulääkkeet, virtsankarkailuun käytettävät lääkkeet ja kortisonilääkkeet. Sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytettävät lääkkeet voivat laskea verenpaineen niin alas, että ikääntynyt alkaa kaatuilla, eikä juuri jaksa olla pystyasennossa.
Lääkityksen kokonaisarvio olisi hyvä tehdä tutun lääkärin toimesta vähintään kerran vuodessa. Tavoite on, että ikäihmisellä on vain välttämättömät lääkkeet käytössä. Vanhenemisen aiheuttaman munuaistoiminnan heikkenemisen vuoksi 80-vuotiaan ihmisen lääkeannokset ovat vain puolet keski-ikäisen annoksista.

Lähteet. www.terveysverkko.fi

KUULEMISEN DESIPELITASOT                                                                                 kutu 9.11

Kuulontutkimuksessa tutkittava kuuntelee voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia ääniä.
Normaalikuuloisuuden rajana pidetään 10-20dB:n kuulon tasoa. Jos puhekuulon kynnystaso on laskenut n. 30dB, puhutaansosiaalisen kuulemisen rajasta. Tällöin henkilöllä on vaikeuksia seurata keskustelua ja osallistua siihen. Kuulontason ollessa 60-65dB henkilö kuuleeja ymmärtää puheen noin metrin etäisyydeltä. Tätä kutsutaan puhekuulon rajaksi. Kuurouden rajana voidaan pitää85-90dB.

KUUROJEN LIITO

Kuurojen Liiton tehtävänä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen. Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Liitto valvoo ja edistää kaikenikäisten kuurojen yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista ja toimii jäsenyhdistyksiensä kattojärjestönä.


 KUULOLIITTO

Toiminnan päämääränä on yhteiskunta, joka on kuulovammaiselle esteetön ja saavutettava. Tällaisessa yhteiskunnassa kuulovammaisilla on muiden kansalaisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistumiseen, työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun.
Toiminnassaan Kuuloliitto keskittyy niihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joilla on merkittävä vaikutus kuulovammaisten elämään ja toimintaympäristöön tulevina vuosina. Niitä ovat väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu sekä kuunteluympäristön ja viestinnän esteet. Yhteiskunnallisten haasteiden lisäksi Kuuloliitto tulee panostamaan jäsenyhdistystensä toimintaedellytyksiin.

LAPSEN KUUMEKOURISTUS                                                            10.11.2016

1. Lapsen kuumekouristus tarkoittaa että kuumeinen lapsi kouristelee, lapsi menee tajuttomaksi, jäykistyy ja jaloissa ja käsissä esiintyy nopeaa nykimistä. Kuumekouristus ei vahingoita lasta eikä ole merkki epilepsiasta. Esiintyy 6kk-5.v lapsilla, kuumetta oltava yli 38 että voidaan puhua kuumekouristuksesta. Tyypillinen kohtaus kestää alle viisi minuuttia, tämän jälkeen lapsi tulee tajuihinsa ja on aivan normaali kuumetta lukuunottamatta.

2. Pidä huolta, ettei lapsi vahingoita itseään kouristuksen aikana ja varmista, että lapsi pystyy hengittämään esteettömästi. Vaatteet kannattaa ottaa pois ja lapsi on hyvä viedä viileään ilmaan tai avata ikkunat kuumeen laskemiseksi. Kuumekouristus saadaan loppumaan erityisellä peräsuoleen annettavalla lääkkeellä (diatsepam). Lääke tehoaa muutamassa minuutissa. Lääkettä saa vain lääkärin määräämällä reseptillä. Vanhemmat voivat antaa samaa lääkettä ennalta ehkäisemään kouristuksia, kun lapsella on kuumetta yli 38.0º.  Ennaltaehkäisevää lääkitystä käytetään vain korkean riskiryhmän lapsilla.

3. Kuumekouristusta voi ehkäistä sillä ettei päästä kuumetta nousemaan korkealle, annetaan kuumelääkettä jo hyvissä ajoin kuumeen ilmaantuessa. Mutta täysin kouristuksen vaaraa ei voida lääkkeellä poistaa.

Lähteet, Sairaslapsi, Terveyskirjasto

Kotitehtävä 7.11.2016

KOTITEHTÄVÄ 7.11.2016

Mitä lapsesta päivähoidossa havainnoidaan?

Lasta havainnoidaan päivähoidossa monissa eri asioissa , mm. eri kehityksen osa-alueita.
Tunne-elämän kehitys, ajattelu, muisti ja oppiminen, kielellinen kehitys, motoriset taidot,
sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus ja leikki ja leikkitaidot.

Havainnoinnissa käytetään varhaiskasvatussuunnitelmaa, tai siihen ainakin kirjataan asioita joita lapsesta on havainnoitu. Fysioterapeutilla oma kaavake jolla voidaan seurata kehitystä tai vamman korjaantumista. Toimintaterapeutti myös pitää muistiinpanoja omalla lomakkeella miten lapsi edistyy tietyissä testeissä ja tehtävissä samoin puheterapeutti.Lomake https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/84901/Liljamo_Antti.pdf?sequence=1

Kerro miksi nuorelle eikä kenellekään kannata huutaa.

Jos nuori on ärtyisä ja kiukkuinen ja huutaa/kiukuttelee sinulle niin itse pitäisi pysyä rauhallisena koska kiukku tarttuu muuten myös sinuun. Itse rauhallisena pysyminen auttaa nuortakin rauhoittumaan ja on helpompi keskustella. Jos annat kiukun tarttua eli lähdet mukaan tulee varmasti riita ja kaikille pahamieli. Myös se että nuori huutaa ja äksyilee on merkki siitä että hänellä ei ole muita keinoja enään tähän tilanteeseen, se tekee tilanteesta turvattoman jos hän huomaa että aikuisellakaan ei ole muuta keinoa kuin huutaa. Aivotoiminta hermostuneessa tilassa on huonompaa etkä pysty ymmärtämään tilannetta ehkä kokonaisvaltaisesti. Se että nuori on ärtyisä ja kiukussaan voi tarkoittaa hänelle että joku arvokas asia hänen elämässään on uhattuna. sinulla on mahdollisuus tutustua lapseesi ja kysyä mikä on hätänä, kukaan ei raivoa syyttä. Myös se että lapsi raivoaa juuri sinua  hän pitää sinua turvallisena ja uskaltaa näyttää tunteensa juuri sinulle.

Nuoren itsenäistyminen

PERSOONALLISUUDEN JA TUNNE-ELÄMÄN KEHITYS

Nuoren itsenäistyminen on haastavaa sekä nuorelle että vanhemmalle

Nuoruusikä on ensimmäisen kolmen ikävuoden ohella tärkein vaihe persoonallisuuden kehityksessä. Persoonallisuudella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä taipumuksia ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Sekä varhaislapsuudessa että nuoruusiässä kehitykseen kuuluu, että lapsi ymmärtää olevansa vanhemmistaan erillinen yksilö. Varhaislapsuudessa itsenäistyminen on konkreettista: lapsi esimerkiksi vaatii saada tehdä asioita itse ilman vanhemman apua. Nuoruudessa itsenäistyminen tapahtuu henkisellä tasolla. Nuoren on kehityttävä omaksi persoonakseen, jolla on omia mielipiteitä, asenteita ja mieltymyksiä.
Nuori alkaa muodostaa uudenlaista suhdetta itseensä ja vanhempiinsa. Hän tiedostaa, ettei ole enää lapsi, muttei vielä aikuinenkaan. Hänellä ei ole valmista mallia siitä, millaiseksi suhde vanhempiin pitäisi muodostaa. Toisaalta hän haluaisi olla lähellä vanhempia ja toisaalta hyvin kaukana heistä. Tämä etäisyyden ja läheisyyden välinen ristiriita näkyy varhaisnuoren käytöksessä usein tunteiden ailahtelevuutena ja vanhempien haastamisena. Nuoren itsenäistyminen on sekä nuorelle että vanhemmille haastava ja kipeä prosessi. Se on kuitenkin välttämätön kehityksen kannalta.

Vanhemmat ärsyttävät

Omat vanhemmat saattavat tuntua nuoresta ärsyttäviltä. Vanhempien puheet saavat nuoren ärsyyntymään ja monesti vanhemman hyväntahtoinen ilme tai ele tulkitaan vihamieliseksi. Riita saattaa syttyä herkästi pienestäkin ärsykkeestä. Nuori saattaa myös hävetä omia vanhempiaan. Syy häpeään ei ole vanhemman persoonassa: ärsyttävistä ja hävettäviksi koetuista vanhemmista on helpompi irtautua.
Nuori siirtää lähellä oleviin aikuisiin kokemansa pienuuden ja epävarmuuden tunteet. Hän tarkkailee aikuisen reaktioita kommentteihinsa ja kritiikkiinsä. Usein irrottautuminen on vaikeinta läheisimmäksi koetusta aikuisesta ja hänen kanssaan syntyy eniten ristiriitoja.
Konflikteja vanhempien kanssa tarvitaan. Niiden avulla nuori tekee eroa itsensä ja vanhempiensa välille ja luo pohjaa tulevalle aidosti itsenäiselle minälleen.

Tunteet kuohuvat

Tunne-elämä kuohuu varhaisnuoruudessa. Aiemmin valoisasta, avoimesta ja toiveikkaasta lapsesta saattaa tulla pahantuulinen, töykeä ja vähäsanainen nuori. Nuori voi vaikuttaa itseensä uppoutuneelta ja kyvyttömältä ottamaan toiset huomioon. Varhaisnuorella ei riitä energiaa olla empaattinen. Nuori saattaa olla ärtyisä ja levoton, ja hänen voi olla vaikea keskittyä koulutyöhön. Nuori ei aina hallitse omia tunnereaktioitaan. Kuohuvat tunteet saattavat yllättää myös nuoren itsensä voimakkuudellaan. Nuori saattaa tuntea äärimmäistä epätoivoa, häpeää tai raivoa pienestäkin asiasta. Murrosiässä nuori joutuu tekemään töitä tunteidensa kanss.
Nuoren itsetunto saattaa vaihdella. Nuori voi olla ajoittain ujo, epävarma ja itseensä tyytymätön. Hän on saattanut aikaisemmin olla täysin sinut itsensä kanssa, mutta nyt hän tuntee epävarmuutta itsestään. Hän tutkailee ulkoista olemustaan kriittisesti. Käsitys itsestä saattaa vaihdella jyrkästi myönteisestä kielteiseen. Muuttuva keho ja heittelehtivät tunteet hämmentävät.

Psyykkinen kehitys ei pysy fyysisen kehityksen tahdissa

Syy tunnemyrskyihin, mielialan muutoksiin ja itsekeskeiseen ajatteluun on sekä hormonaalisissa tekijöissä että uudenlaisissa sisäisissä vaatimuksissa, joita nuori kohtaa. Nuoren kehossa tapahtuu lyhyessä ajassa paljon muutoksia. Psyykkinen kehitys etenee kuitenkin fyysistä kehitystä hitaammin. Mielen yritys sopeutua tilanteeseen näkyy usein lapsenomaisena käytöksenä, taantumana. Lapsenomainen käytös voi ilmetä uhona, rivoina puheina ja röyhkeänä käytöksenä. Myös levottomuus, epäsiisteys, piereskely, kiroilu, uppiniskaisuus ja aggressiivisuus saattavat lisääntyä. Tällainen käytös on normaalia ja menee aikanaan ohi. Taantuma on kehityksellisesti välttämätön vaihe nuoruudessa.
Varhaisnuori on kypsymätön ja niin pitääkin. Kehitystä ei voi kiirehtiä. Nuori elää hetkessä: toiminta on lyhytjännitteistä ja asioista edetään nopeasti toiseen. Energiaa, uhoa ja voimakkaita tunteita riittää, mutta täyttä harkinta- ja riskinarviointikykyä tai syy- ja seuraussuhteiden ymmärrystä ei vielä tarpeeksi. Nuoren päähän pälkähtää ideoita, jotka sillä hetkellä tuntuvat loistavilta ajatuksilta ja jotka nuori toteuttaa usein ennakkoluulottomasti. Erehdyksiä sattuu. Varhaisnuoruus on riskialtista aikaa: nuori voi ajautua väärään seuraan ja tehdä asioita, joita ei oikeasti haluaisi. Väärät valinnat opettavat kantapään kautta.
Ajoittainen haikeus ja alakulo kuuluvat varhaiseen nuoruuteen. Aikuistuminen ja lapsen maailman taakse jättäminen edellyttävät luopumista. Nuori tajuaa, että vanhemmat eivät välttämättä pysy aina hänen elämänsä tärkeimpinä ihmisinä. Nuori ymmärtää, että muutos on lopullinen. Aikuisuuteen on matkattava, halusi tai ei. Paluuta lapsen maailmaan ei ole.
Myös aggression tunteet, kuten pelko, häpeä, pettymys tai raivo, kuuluvat elämään. Ne korostuvat erityisesti murrosiässä. Nuori hallitsee, purkaa ja käsittelee omia aggression tunteitaan esimerkiksi musiikin, vaatetuksen, lävistysten, elokuvien ja tietokonepelien avulla. Niiden kautta on mahdollista tutustua tunteisiin, pysähtyä niiden äärelle ja sietää niitä. Tunteiden piirtäminen kuviksi ja niiden esittäminen yhdessä muiden kanssa ovat myös hyviä keinoja tutustua omiin tunteisiin

1. Mitä tarkoittaa ADHD ja kuinka se ilmenee?

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö) on lapsilla ja nuorilla, mutta myös aikuisikään jatkuva häiriö, jolle on ominaista kehitystasoon sopimaton jatkuva tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus (hyperaktiivisuus) ja impulsiivinen käytös. Ennen kuin tilaa nimitetään varsinaiseksi häiriöksi, oireiden tulee kestää vähintään kuuden kuukauden ajan ja olla suhteellisen riippumattomia olosuhteista ja ajankohtaisesta tilanteesta.

2. Mitä tarkoittaa ADD ja kuinka se ilmenee?

 Tarkkaavaisuushäiriö ilman ylivilkkautta. ADD-diagnoosiin pääsy viivästyy usein. Tähän on monia syitä. Lapsilla ja nuorilla ylivilkkauden ja impulsiivisuuden puuttuminen tarkoittaa useimmiten sitä, ettei koulussa esiinny häiriökäyttäytymistä, joka johtaisi tarkempiin tutkimuksiin. Joissain tutkimuksissa on esitetty, että ADHD olisi pojilla jopa kuusi kertaa yleisempi kuin tytöillä. Ero ei kuitenkaan liene todellinen, vaan johtuu ainakin osin siitä, että ADD on jonkin verran yleisempi tytöillä.


3.Miten lukivaikeudet voivat ilmetä?

 Lukeminen hidasta, ääneen lukeminen on ikävää, lukiessa rivit ”hyppivät silmissä” ja rivillä on vaikea pysyä. Luetusta tekstistä ”ei jää mitään päähän” ja kirjaimet sekoittuvat lukiessa, kaksoiskonsonantit ja pitkä/lyhyt vokaali vaikeita,  jotkut sanat ääntyvät väärin, sillä korva ei erota äännettä: Luxemburg/Luxenburg, riimien ja sanaväännösten hahmottaminen vaikeaa, nopea väsyminen: päänsärkyä tai silmien särkyä lukiessa.

4. Miten matemaattiset vaikeudet voivat ilmetä?

 Matematiikka on hankalaa, numerot vaihtavat paikkaa: 59 vai 95, yhteen-ja vähennyslaskuissa lukujen oikea järjestys saattaa vaihtua. Kertotaulu tai matematiikan kaavat eivät välttämättä automatisoidu, silti osaa laskea ,numerosarjojen hahmottaminen hankalaa ja puhelinnumeroiden kirjoittaminen hankalaa: numeroiden paikka saattaa vaihtua.

5. Miten motoriset vaikeudet voivat ilmetä?

 Lukivaikeuteen voi liittyä motorista kömpelyyttä,vaikeudet ristikkäisliikkeissä: vasen käsi koskettaa oikeaa polvea, käden hienomotoriikassa voi olla vaikeutta, joka näkyy kirjoittamisessa, Käden ja silmän yhteistyössä voi olla vaikeutta, joka näkyy kirjoittamisessa.

                                                                                                                                       10.10.16

OPINTOKÄYNTI LÄHIHOITAJAN TYÖN KENTÄLLÄ.

A. Yksikön perustiedot

Terveyskeskuksen vuodeosasto 35 vuodepaikkaa.
Juuri remontoitu,oikeen hyvä ja toimiva asiakkaiden ja työntekijöiden kannalta. Keskeisellä paikalla, erittäin viihtyisä.
Työntekijöitä n.30 henkeä.Koulutukseltaan lääkäri,sairaanhoitaja,lähihoitaja ja fysioterapeutti, kotiutushoitaja.
Toiminnan rahoittaa Keiturin Sote.

B. Asiakkaat

Perussairaudenhoitoa kuntalaisille yli 18 vuotiaille. Potilaan tarpeisiin vastataan perushoidolla, kuntoutumisella. Palvelua ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan kaikille halukkaille.
Asiakkaat tulevat vuodeosastolle aina lääkärin lähetteellä, jatkohoitoon Taysista tai poliklinikan kautta.
Asiakkaalle tämä palvelu merkitsee, hyvää hoitoa lähellä omaisia ,omassa kunnassa tutussa ja turvallisessa ympäristössä.

C. Toiminta

Toiminnan sisältö, tavoitteet ja periaatteet ovat perussairaanhoito,kuntouttava työote, nopea kierto ja hyvä hoito.
Voimavaralähtöisyys, toimintakyvyn tukeminen,kuntouttava työote näkyvät työn teossa. Osastolla on juuri otettu käyttöön Modulit/tiimit eli osasto on jaettu pienempiin osiin, esim 7 huonetta per kolme hoitajaa, näin ollen hoitajat pystyvät tarjoamaan yksilöllisempää hoitoa ja aikaa asiakkaalle on enemmän. Potilaita pyritään kuntouttamaan ja tukemaan omaa liikkumista viemällä heitä päiväsaliin syömään ja kahville.

D. Yhteistyö

Yhteistyö kumppanit ovat Tays, Kela, kotihoito, sosiaalitoimi.
Yhteistyö tapahtuu keskustelemalla omaisten ja potilaan kanssa. Erilaiset todistukset ja lausunnot. Sähköposti ja asiakas käynti(kotiutushoitaja)

E. Haastateltava työntekijä

Haastateltavan työtehtäviin kuuluu potilaiden perustarpeista huolehtiminen ( puhtaus, ruoka,lepo, liikunta)
Nämä lait ohjaavat työntekoa: laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, sosiaalihuoltolaki, Suomen perustuslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki lasten päivähoidosta,perusopetuslaki, lastensuojelulaki.
Haastateltava toimii lähihoitajana kyseisessä paikassa. Ylläpitänyt ja kehittänyt ammattitaitoaan tekemällä työtä.
Antoisan työstä tekee jatkuva uuden oppiminen ja ihmisläheisyys.
Työnantajan asemasta työntekijöiden jaksamista ei tueta tällä hetkellä mitenkään, mutta mukavat työkaverit auttavat jaksamaan ja ovat rikkaus.
Haastavimmat asiakastilanteet ovat olleet mielenterveyspotilaiden kohtaaminen ja surevien omaisten kohtaaminen.
Taidot joita työssä tarvitaan ovat lähihoitajan perustaidot. Työnteko edellyttää reipasta asennetta, joustavuutta, yhteistyökykyä ja halua tehdä tätä työtä.

F. Itse opin paljon uutta tässä yhdessä päivässä koska työhön sai tarttua heti. Pääsin mukaan ihan kaikkiin sairaanhoidollisiin tehtäviin(haavanhoito, katetrointi,vaipanvaihto+pesut vuoteessa,vessassa käynnit yms.) tekemään tai avustamaan. Päällimmäisenä jäi mieleen ihanat mummot joita riitti. Mukava päivä kokonaisuudessaan, voisin vaikka mennä töihin :)  Siinäkin mielessä hyvä työympäristö että koskaan ei tarvitse olla yksin ja aina voi kysyä joltain jos tarvii apua.



 

Kotitehtävä 6.10.16

KERRO KUINKA PIENEN LAPSEN AJATTELU KEHITTYY?

Pienen lapsen alle 2-vuotiaan ajattelu perustuu aisti- ja liiketoimintoihin. Vauva reagoi aluksi reflekseillä, minkä jälkeen aistitoiminnot alkavat kehityä. Lapsi alkaa hahmottamaan ympäristöään oman toimintansa avulla. Kehitys edellyttää, että lapsella on virikkeitä ja hän osallistuu aktiivisesti ympäristön toimintaan. Lapsen ajattelu kehittyy niissä toiminnoissa, jotka hänelle annetaan ja joihin häntä ohjataan. Esim. Lukemisen ja liikunnan kautta.  Lapsi ymmärtää eri vaiheissa eri tavoin. Aluksi ajattelu on hyvin konkreettista,ja käsitteelliseksi se kehittyy varhaisnuoruudessa.


MITÄ PIAGE´N TEORIA KERTOO LAPSEN AJATTELUN KEHITYKSESTÄ?

Piaget näki ajattelun kehityksessä olevan neljä vaihetta:

- Sensomotorinen vaihe (n.0-2 v.)
 Lapsen kehitystä ohjaavat aistikokemukset sekä liikkumiseen liittyvät kokemukset.

-Esioperationaalinen vaihe (n. 2-7 v.)
 Ajattelu alkaa mahdollistua ja syntyä kielen kehityksen myötä.

-Konkreettisten operaatioiden vaihe ( n. 6/7-11/12 v.)
 Ajattelun perustana ovat havainnot ja konkreettiset esimerkit.

-Muodollisten operaatioiden vaihe (n. 11/12 v.--)
Ajattelu tapahtuu käsitteiden varassa, ja mahdollisuus abstraktiin päättelyyn syntyy.

Piaget`n mukaan ajattelu kehittyy ensin ja kieli vasta ajattelun kehityksen myötä. Toisen teorian mukaan kielen ja ajattelun kehitys etenevät aluksi erillään ja yhdistyvät myöhemmin.

Lähteet:  Kasvun Aika, Ihminen mielessä.

KOTITEHTÄVÄ       5.10.2016

MIKSI TARVII TIETÄÄ/TUNNISTAA LAPSEN TEMPPERAMENTTI? PÄIVÄHOIDOSSA.

Tempperamentin ymmärtäminen auttaa suhtautumaan lapsiin yksilöllisesti ja huomioimaan jokaisen ominaispiirteet.Ujo lapsi tarvitsee enemmän aikaa sopeutua uuteen ryhmään ja hitaasti syttyvä muutettuun päiväjärjestykseen. Aktiivisesti tunteitaan näyttävä lapsi tarvitsee enemmän tukea kiukkunsa osoittamiseen sosiaalisesti hyväksyttävämmällä tavalla. Haastavan tempperamentin omaava lapsi ei ole hankala vaan hän asettaa ympäristölle haasteita.

MITÄ TARKOITETAAN ITSETUNNOLLA?

Itsetunto tarkoittaa yksilön tunteita, uskomuksia ja ajatuksia itsestään sekä sitä, miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Hyvä itsetunto tarkoittaa myös myönteistä käsitystä itsestä ja kyvyistään. Tunne siitä että on hyvä, pitää omaa elämäänsä arvokkaana ja ainutlaatuisena, kyky arvostaa muita ihmisiä, itsenäisyyttä oman elämän päätöksissä, sietää myös epäonnistumista ja pettymyksiä.

KERRO KUINKA VOIT LÄHIHOITAJANA TUKEA KASVAVAN LAPSEN ITSETUNTOA ESIM. PÄIVÄHOIDOSSA?

Lapsen itsetunto rakentuu ympäristöissä, joissa hän kasvaa. Hyvää itsetuntoa voidaan tukea päiväkodissa monin tavoin. Lapsella pitää olla turvallinen ympäristö jossa hänen tarpeensa otetaan huomioon ja niitä arvostetaan. On oltava tietoinen lapsen yksilöllisestä kehitysvaiheesta ja kyvyistä kuten vahvuudet ja kehittämis tarpeet, kotiolot ja lempiasiat. Lapsi tarvitsee myös rajat, että oppisi kontrollimaan itseään.
Lasta tulee kannustaa, miettiä mitä sanoo ja miten, virheet ja epäonnistumiset kuuluvat myös tähän. Lasta tulee tukea erityisesti vaikeissa asioissa, on hyvä opettaa että joidenkin asioiden saavuttamiseksi on nähtävä vaivaa.Lasta ei saa verrata muihin lapsiin.
Lapsi peilaa itseään muihin ja oppii mikä on oikein ja väärin. Itsetunto ei ole pysyvä vaan se kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan.

INFEKTIOITA VOI VÄHENTÄÄ

Jatkuva sairastelu ei kuulu normaalin lapsen elämään. Infektioita on mahdollista vähentää myös päiväkodeissa, ja se kannattaa lasten ja työntekijöiden hyvinvoinin vuoksi.

Niissä päiväkodeissa joissa tehostettiin käsienpesua ja käytettiin käsihuuhdetta sekä pyyhkeet vaihdettiin kertakäyttöisiin ja lelujen pesua ja siivousta tehostettiin, saatiin oirepäivät vähenemään pienillä 16 prosenttia ja yli kolme vuotiailla 14 prosenttia. Näissä päiväkodeissa myös hampaiden harjaus vaihdettiin pastilliin, ruokaa jakaa vain yksi henkilö, ja vaipanvaidolle oli oma tilansa joka puhdistettiin joka kerran jälkeen. Henkilökuntaa kehoitettiin matalalla kynnyksellä jäämään kotiin jos infektio-oireita ilmenee.

Äitiysavustus

Äitiysavustukseksi voit valita joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman.
Voit hakea äitiysavustusta, kun raskautesi on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta. Lisäksi äidin täytyy käydä terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa ennen viidettä raskauskuukautta. Tarkastuksessa saat raskaustodistuksen, joka tarvitaan äitiysavustushakemuksen liitteeksi.
Saadakseen äitiysavustuksen hakijan tulee asua Suomessa tai kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Vanhempainpäivärahat

Kela tukee lapsiperheitä äidin raskausajasta alkaen sekä erilaisten perhevapaiden aikana. Perhevapaat perustuvat työsopimuslakiin.
Vanhempainpäiväraha on yhteinen nimitys etuuksille, joita ovat

• äitiysraha ja erityisäitiysraha
• isyysraha
• vanhempainraha
• osittainen vanhempainraha.

Äitiysvapaa voi alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Voit itse valita, milloin aloitat äitiysvapaan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan äitiysrahaa 105 arkipäivää.
Jos joudut työssäsi alttiiksi säteilylle, kemiallisille aineille tai tarttuvalle taudille, voit jäädä pois työstä heti, kun raskaus on todettu. Saat siltä ajalta erityisäitiysrahaa.
Isyysvapaan ajalta maksetaan isyysrahaa 54 arkipäivää. Tästä enintään 18 arkipäivää isä voi olla kotona äidin kanssa samaan aikaan.
Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen. Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä, tai vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen. Vanhempainvapaan ajalta ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää.
Vanhemmat voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja hoitaa lasta vuorotellen. Tältä ajalta Kela maksaa osittaista vanhempainrahaa kummallekin vanhemmalle.

• Erityisäitiysraha

  Voit saada erityisäitiysrahaa, jos raskautesi aikana joudut olemaan poissa työstä ennen varsinaista äitiysrahakautta, mikäli
  
• joudut työssäsi alttiiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille
• vaaratekijät eivät ole vältettävissä työssäsi eikä
• työnantajasi pysty järjestämään sinulle muita työtehtäviä raskauden ajaksi.

Erityisäitiysrahan perusteena olevat vaaratekijät on määritelty sairausvakuutusasetuksessa.

Isyysraha

Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa valintansa mukaan 1-18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysvapaapäivät isä voi pitää sen jälkeen, kun vanhempainrahan saaminen on loppunut.
Isyysvapaan lisäksi isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää seuraavia perhevapaita:

• vanhempainvapaan, joka on äidin äitiysvapaan jälkeen. Vapaan voi myös jakaa äidin kanssa.
• hoitovapaan, joka on vanhempainvapaan jälkeen.
• osittaisen hoitovapaan, jos isä palaa töihin osa-aikaisesti.

  Vanhempainraha

  Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä. Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää eli noin puoli vuotta. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
  Lapsi on noin 9 kuukautta, kun vanhempainraha päättyy. Vanhempainraha päättyy aikaisemmin, jos saat seuraavan lapsen ja hänestä äitiys- tai isyysrahaa.
  

  Miltä ajalta vanhempainrahaa?

  Vanhempainrahakauden laskurilla voit laskea, miltä ajalta saat vanhempainrahaa.
  Laskuriin

  Vanhempainrahaa maksetaan yli 158 arkipäivää, jos lapsi on syntynyt ennen äitiysrahan alkamista. Tällöin vanhempainrahaa maksetaan lisää niin monta arkipäivää kuin äidin äitiysrahakausi aikaistui.
  

  Vanhempainvapaalle voi jäädä äiti tai isä

  Vanhemmat voivat sopia keskenään vanhempainvapaan käytöstä. Isän tulee olla vanhempainrahaa saadakseen joko avo- tai avioliitossa lapsen äidin kanssa.
  
  Vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen, mutta eivät yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Jos vanhemmat jakavat vapaan, voivat he pitää molemmat enintään 2 haluamansa pituista jaksoa.
  Monikkoperheille vanhempainrahaa maksetaan jokaisesta lapsesta 60 arkipäivää pidempään toisesta lapsesta alkaen. Lisäksi monikkoperheissä isä ja äiti voivat olla vanhempainvapaalla samaan aikaan.
  

  Työskentely vanhempainvapaalla

  Äiti ja isä voivat työskennellä vanhempainvapaan aikana. Vanhempainraha maksetaan työskentelyn ajalta vähimmäismääräisenä.Työskentely sunnuntaina tai arkipyhinä ei vaikuta vanhempainrahaan.
  Osittaista vanhempainvapaata äiti ja isä voivat pitää samaan aikaan, jolloin molemmat tekevät osa-aikatyötä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.
  

  Vanhempainpäivärahojen määrä

  Vanhempainpäivärahojen eli äitiysrahan, erityisäitiysrahan, isyysrahan ja vanhempainrahan määrä lasketaan samalla tavalla. Parhaiten selvität määrän päivärahan määrän laskurilla. Vanhempainpäivärahakauden pituuden laskurilla näet, kauanko etuutta maksetaan ja koska vapaasi alkavat.
  Vanhempainpäivärahojen määrä lasketaan
  

  • verotuksessa vahvistettujen tulojesi mukaan, kun olet ollut työssä.
  • päivärahaa edeltävien 6 kuukauden työtulojen mukaan, jos tulosi ovat nousseet vähintään 20 % verotuksessa vahvistetuista tuloista.
  • päivärahaa edeltäneen etuuden mukaan, jos olet opiskellut tai ollut kuntoutuksessa tai työttömänä.
  • samojen tulojen perusteella kuin edellinen vanhempainpäiväraha, jos uuden lapsen laskettu aika on, ennen kuin edellinen lapsi täyttää 3 vuotta.

  Vanhempainpäivärahojen määrään vaikuttavat elämäntilanteesi ja saamasi tulot. Kaikissa vanhempainpäivärahoissa käytetään samaa laskukaavaa.
  Vanhempainpäivärahoja maksetaan arkipäiviltä. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
  Saat vähimmäispäivärahaa, jos sinulla ei ole ollut työtuloja.
  

  • Vähimmäispäiväraha on 23,93 euroa arkipäivältä.

  Esimerkkejä työtulojen perusteella laskettavien vanhempainpäivärahojen määristä 2016

  Vuosityötulot euroa / vuosi (bruttotulot, joista on tehty vähennykset)	Vanhempainpäiväraha euroa / arkipäivä (ennen ennakonpidätystä)
  0–10 257	23,93
  13 000	30,33
  15 500	36,17
  20 500	47,83
  30 000	70,00
  40 000	90,02
  50 000	103,35
  60 000	114,91

  Työtuloa ovat mm. palkkatulot, YEL- ja MYEL-tulot sekä elinkeinotoiminnan ansiotulot. Yleensä esim. osinkotuloa ei katsota työtuloksi.
  Yleensä vanhempainpäivärahan määrä lasketaan verotuksessa vahvistettujen työtulojen mukaan – ei nykyisten tulojesi perusteella. Esimerkiksi 31.12.2015 alkava päiväraha lasketaan vuoden 2013 vahvistetun verotuksen mukaan. 1.1.2016 alkava päiväraha taas

  LAPSILISÄ

  Kela maksaa jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta lapsilisää sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Oikeus lapsilisään perustuu maassa asumiseen. Maksaminen loppuu, jos lapsi ja hänen huoltajansa muuttavat ulkomaille pysyvästi. Lapsilisä on verotonta tuloa.
  Lapsilisä maksetaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun lapsi on syntynyt. Lapsilisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun,
  

  • jolloin lapsi täyttää 17 vuotta
  • jolloin lapsi muuttaa ulkomaille* tai
  • kun lapsi alkaa seuraavasta kuukaudesta saada kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

  *Lapsilisää voidaan tietyissä tapauksissa maksaa myös ulkomaille. Esimerkiksi tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta, esim. vaihto-oppilasajalta, voidaan usein maksaa lapsilisää.
  

  Kuka voi hakea lapsilisää

  Lapsilisä maksetaan yleensä äidille tai isälle tai muulle huoltajalle. Voit hakea lapsilisää joko erikseen tai samalla, kun haet vanhempainpäivärahoja. Lapsilisää voi hakea myös muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö. Esimerkiksi perhehoitaja tai isovanhempi voi hakea lapsilisää.
  15-vuotta täyttänyt lapsi ja kunta eivät voi hakea lapsilisää,  mutta voivat vaatia tietyissä tilanteissa vanhemmalle myönnetyn lapsilisän maksamista itselleen. Esimerkiksi jos lapsi on sijoitettu kunnan kustannuksella laitoshoitoon, voi kunta esittää lapsilisän maksamista kunnalle.
  Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, vanhemmat voivat sopia siitä, kummalle lapsilisä maksetaan. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen asiasta, niin maksetaan lapsilisä sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu ja joka pääasiallisesti huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Kela saa lapsen asuinpaikasta tiedon suoraan maistraatilta. Lapsen muuttaessa vanhempien pitää tehdä osoitteenmuutos. Jos lapsi muuttaa toisen vanhemman luo, tämä voi hakea lapsilisää. Muissa tilanteissa tilinmuutoksista voi ilmoittaa Kelaan verkossa tai lomakkeella (Y 121).
  

  KOTIHOIDONTUKI

  Kotihoidon tukeen on oikeus, jos alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona. Hoitaja voi olla
  

  • isä, äiti tai muu huoltaja
  • vanhemman tai huoltajan kanssa asuva avo- tai aviopuoliso
  • lapsesta huolehtiva muu henkilö tai palkattu hoitaja.

  Alle 3-vuotiaan kotona hoidettavan lapsen muista alle kouluikäisistä sisaruksista voidaan myös maksaa kotihoidon tukea. Etuuden maksaminen  päättyy viimeistään, kun perheen nuorin lapsi täyttää 3 vuotta.
  Kotihoidon tukea ei voi saada lapsesta, joka on kunnallisessa päivähoidossa.
  Kotihoidon tukeen kuuluu
  

  • hoitoraha, johon eivät vaikuta perheen tulot
  • hoitolisä, johon vaikuttavat perheen yhteenlasketut tulot
  • mahdollinen kuntalisä kotikunnasta riippuen.

    YKSITYISENHOIDON TUKI

    Voit saada yksityisen hoidon tukea, jos lastasi hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Lapsen täytyy olla alle kouluikäinen. Tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan päivähoidossa.
    Lasten yksityisen hoidon tukeen kuuluu
    
  • hoitoraha, johon eivät vaikuta perheen tulot
  • hoitolisä, johon vaikuttavat perheen tulot
  • mahdollinen kuntalisä kotikunnasta riippuen.

  Yksityisen hoidon tukea voi hakea toinen lapsen vanhemmista tai muu huoltaja. Tuki maksetaan kuitenkin aina suoraan yksityiselle hoitajalle tai päivähoitopaikkaan. Yksityisen hoidon tuki on verotettavaa tuloa päivähoidon tuottajalle, mutta ei tukea hakevalle perheelle.

   

  JOUSTAVA HOITORAHA
  
  Voit tehdä töitä 30 tuntia viikossa tai vähemmän ja hoitaa lopun aikaa alle 3-vuotiasta lastasi, jolloin saat Kelasta joustavaa hoitorahaa.
  Joustavan hoitorahan määrä lasketaan työajan perusteella. Joustava hoitoraha on verotettavaa tuloa.
  Kela maksaa joustavaa hoitorahaa kerrallaan vain yhdestä lapsesta.
  

  Kuka voi saada

  • Alle 3-vuotiaan lapsen isä tai äiti tai muu virallinen huoltaja (myös adoptio- ja sateenkaariperheissä).
  • Kumpikin vanhempi yhtä aikaa, jos he ovat järjestäneet työnsä niin, että he hoitavat lasta eri aikoina (esim. toinen maanantaisin ja toinen perjantaisin tai toinen aamupäivisin ja toinen iltapäivisin).
  • Myös vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

  Joustavan hoitorahan edellytys on, että vanhempi
  

  • tekee töitä viikoittain keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta. Tuen saamiseksi riittää, että toinen ehdoista täyttyy.
  • on töissä työ- tai virkasuhteessa.
  • on yrittäjä, jolla on voimassa oleva YEL- tai MYEL-vakuutus.
  • on apurahansaaja, jolla on MYEL-vakuutus.

  Joustavaa hoitorahaa ei voi saada vanhempi, joka
  

  • saa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
  • hoitaa lasta itse ja saa kotihoidon tukea.
  • saa osittaista hoitorahaa jostakin perheen lapsesta.
  • tekee yksittäisiä työkeikkoja olematta jatkuvassa työsuhteessa.
  • sairastuu ja sairausloma kestää yhtäjaksoisesti vähintään 4 viikkoa. (Lyhyt sairausloma ei vaikuta tukeen.) Oikeus joustavaan hoitorahaan päättyy työkyvyttömyyden alkamisesta lukien.

  Joustavaa hoitorahaa ei myöskään voi saada siitä lapsesta, josta maksetaan vanhempainpäivärahaa. Esimerkiksi vanhempainvapaan jälkeen maksettavan isyysvapaan ajalta ei voida maksaa joustavaa hoitorahaa.
  

  Kuinka pitkään joustavaa hoitorahaa?

  Joustavaa hoitorahaa voi saada heti, kun vanhempainpäiväraha on loppunut. Sitä saa, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Joustavaa hoitorahaa ei myönnetä kuukautta lyhyemmälle ajalle. Kuitenkin jos joustavan hoitorahan ja muiden lastenhoidon tukien yhtäjaksoinen myöntämisaika on yhteensä vähintään kuukauden mittainen, voidaan joustava hoitoraha myöntää myös alle kuukaudeksi. Tukijakson ei tarvitse alkaa kalenterikuukauden alusta.
  Vanhempi sopii työnantajansa kanssa työajasta. Enintään 30 tunnin keskimääräinen viikoittainen työaika voi jatkua myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 3 vuotta. Joustavaa hoitorahaa ei kuitenkaan makseta enää yli 3-vuotiaasta lapsesta. Ensimmäistä ja toista luokkaa käyvän lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitorahaa, jos hänen työaikansa on enintään 30 tuntia lapsen hoidon vuoksi.
  

  Osittainen hoitoraha

  Voit saada osittaista hoitorahaa, kun teet töitä enintään 30 tuntia viikossa lapsen hoidon vuoksi. Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta.
  Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin. Osittaisen hoitovapaan myöntää työnantaja, joten sovi vapaasta työnantajasi kanssa. Kela ei päätä työaikasi ehdoista. Ilmoita vapaasta työnantajallesi viimeistään 2 kuukautta ennen sen alkamista.
  

  Kenelle osittaista hoitorahaa?

  
  Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevan lapsen vanhemmalle. Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että keskimääräinen viikoittainen työaikasi on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi enintään 6-tuntista työpäivää tai noin 4-päiväistä työviikkoa.
  Osittaista hoitorahaa saadakseen vanhemman tulee olla töissä työ- tai virkasuhteessa tai hänellä tulee olla voimassa oleva YEL- tai MYEL-vakuutus.
  Osittaista hoitorahaa voivat saada sekä isä että äiti, kunhan vanhemmat hoitavat lasta eri aikoina. Osittaista hoitorahaa voi saada myös ns. etävanhempi eli vanhempi, joka ei asu lasten kanssa samassa taloudessa.
  

  Muiden tukien vaikutus

  
  Osittaista hoitorahaa voi saada samanaikaisesti esimerkiksi yksityisen hoidon tuen kanssa tai jos lapsi on kunnallisessa hoidossa.
  Osittaista hoitorahaa ei voi saada, jos vanhempi
  

  • on sairauslomalla yhtäjaksoisesti vähintään 4 viikkoa (lyhyt sairausloma ei vaikuta tukeen). Oikeus osittaiseen hoitorahaan päättyy työkyvyttömyyden alkamisesta lukien.
  • saa kotihoidon tukea ja hoitaa lasta itse
  • saa vanhempainpäivärahaa samaan aikaan
  • saa joustavaa hoitorahaa (toinen vanhemmista voi saada toisesta lapsesta joustavaa hoitorahaa)

  Isä ja äiti voivat molemmat saada joustavaa hoitorahaa. Heidän pitää kuitenkin olla pois työstä ja hoitaa lasta eri aikaan.
  Joustavaa hoitorahaa voi saada samanaikaisesti esimerkiksi yksityisen hoidon tuen kanssa tai jos lapsi on kunnallisessa hoidossa.
  

  Adoptio ja perheen tuet

  Perhe-etuudet ovat adoptiovanhemmille suurelta osin samanlaiset kuin biologisille vanhemmillekin. Erona on, että adoptiovanhemmat eivät voi saada äitiysrahaa, mutta he saavat pidemmän vanhempainrahakauden. Kohdasta Sateenkaariperheen etuudet voit lukea etuuksista, jotka koskevat sateenkaariperheen sisäistä adoptiota.
  Lisäksi ulkomailta lapsen adoptoivat voivat hakea Kelasta adoptiotukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.
  

  Milloin adoptiovanhempi saa Kelan etuuksia?

  Etuuksien saaminen edellyttää, että adoptiovanhempi kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.
  Ulkomailta adoptoitaessa adoptiotuen, äitiysavustuksen, vanhempainrahan ja isyysrahan saaminen edellyttää lisäksi, että adoptio on tapahtunut kansainvälisen adoptiopalvelun antajan välityksellä ja adoptioon on myönnetty adoptiolautakunnan lupa. Adoptiolautakunta toimii Valviran alaisuudessa. Suomessa kansainvälisiä adoptioita hoitavat Interpedia, Pelastakaa Lapset ry ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.
  Omatoimisesti ulkomailta adoptoivat eivät saa adoptiotukea, äitiysavustusta, vanhempainrahaa, isyysrahaa, lapsilisää tai lastenhoidon tukia. Omatoimisesti adoptoivat voivat kuitenkin saada lapsilisää ja kotihoidon tukea.
  Kotimaasta adoptoiva vanhempi on oikeutettu Kelan etuuksiin. Kotimaista adoptiota hoitaa kunnan sosiaalihuolto tai adoptiotoimisto.
  

  Ero perheessä

  
  Jos vanhemmat eroavat, lapset jäävät usein toiselle vanhemmista. Tällöin etävanhempi maksaa lapsesta elatusapua. Häntä kutsutaan elatusvelvolliseksi.
  Vanhemmat sopivat elatusavusta ja sen suuruudesta sekä mm. lapsen asumisjärjestelyistä ja tapaamisoikeudesta.
  Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua tai elatusvelvollista vanhempaa ei ole, Kela voi maksaa elatustukea vanhemmalle, joka hoitaa lasta.
  

  • Elatusapu = elatussopimuksen tai -päätöksen mukainen rahamäärä, jonka elatusvelvollinen vanhempi maksaa lapsen elatusta varten.
  • Elatustuki = Kelan maksama etuus, jolla turvataan lapsen elatus, jos lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta.
  • Elatusvelvollinen = vanhempi, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen maksamaan elatusapua.
  • Etävanhempi = elatusvelvollinen, joka ei asu lapsen kanssa.
  • Lähivanhempi = lapsen kanssa asuva vanhempi.

  Elatusavusta sopiminen

  
  Vanhemmat sopivat erotilanteessa elatusavusta kunnan sosiaalihuollon vahvistamalla sopimuksella, jonka tekee yleensä lastenvalvoja. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun elatusavusta, tuomioistuin vahvistaa elatusavun määrän. Vanhemmat voivat sopia elatusavusta keskenään vapaamuotoisestikin, mutta Kelan elatustuen saaminen edellyttää kuitenkin tuomioistuimen tai sosiaalihuollon vahvistamaa sopimusta. Kela voi maksaa elatustukea, jos elatusapu jää liian pieneksi tai elatusvelvollinen ei pysty maksamaan sitä taloudellisen tilanteensa vuoksi.
  Lisätietoja elatusavusta ja elatuksen vahvistamisesta saat mm. oman kunnan sosiaalihuollosta.
  

  Oikeus muihin etuuksiin erotilanteessa

  
  Erotilanteessa lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla voi olla oikeus erilaisiin Kelan etuuksiin.
  

  • Lapsen kanssa asuva vanhempi, joka ei asu avoliitossa, voi saada lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen. Jos lapsi asuu vuoroin kummankin vanhemman luona, vanhemmat voivat sopivat, kumpi hakee Kelasta lapsilisän ja yksinhuoltajakorotuksen. Korotuksen saa, vaikka vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus.
  • Erotilanne voi vaikuttaa myös asumistukeen.
  • Kotihoidon tuen hoitolisään ja kuntalisään vaikuttavat perheen tulot, joten oikeus tukiin voi alkaa, jos perheen tulot pienenevät.
  • Erotilanteessa isä ei yleensä voi saada isyysrahaa tai vanhempainrahaa, sillä ne edellyttävät yleensä sitä, että isä asuu äidin ja lapsen kanssa.

  Jos lapsi sairastuu

  Jos lapsesi sairastuu, voit viedä hänet joko kunnan terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkärille. Kela korvaa osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä tutkimuksista ja hoidoista, jotka lääkäri määrää. Kela ei korvaa terveyskeskuksen hoitoja.
  Kela korvaa myös lääkärin määräämiä lääkkeitä. Matka- ja yöpymiskorvausta voi saada saattajan ja lapsen matkakuluista hoitoon ja tutkimuksiin.
  

  Tilapäinen hoitovapaa 4 työpäiväksi

  Jos alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, voit jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään 4 työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa perustuu työsopimuslakiin. Kela ei maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan perusteella.
  

  Erityishoitorahaa osallistumisesta lapsen sairaalahoitoon

  Voit saada Kelasta erityishoitorahaa alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ja siihen liittyvän kotihoidon ajalta. Erityishoitorahan saaminen edellyttää lapsen hoitavalta lääkäriltä D-lääkärinlausuntoa sairauden vaikeudesta sekä vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuudesta. Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joudut olemaan kokopäiväisesti pois työstäsi hoidon vuoksi etkä saa palkkaa.
  

  Vammaistuki lapselle

  Pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi voi saada Kelasta alle 16-vuotiaan vammaistukea. Voit saada myös Kelan kuntoutusta lapsellesi.
  

  Omaishoidontuki kotikunnalta

  Kela ei maksa omaishoidontukea, vaan sitä myöntää kunnan sosiaalitoimi. Kunta voi myöntää omaishoidontukea lähiomaiselle, joka hoitaa kotona vaikeasti vammaista tai pitkäaikaisesti sairasta lasta. Saat lisätietoja kotikunnastasi.
  

  Erityistilanteet

  
  Odottamattomat muutokset perheessä voivat vaikuttaa sinulle maksettaviin perhe-etuuksiin.
  

  Äiti sairastuu

  
  Isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos äiti sairastuu niin, ettei hän voi hoitaa lasta. Tältä ajalta isälle maksetaan vanhempainrahaa (linkki). Isä saa tuen äidin sairastumisen omavastuuajan jälkeen, joka on sairastumispäivä + 9 arkipäivää. Äiti voi saada Kelasta sairauspäivärahaa.
  

  Lapsi syntyy ennenaikaisesti

  
  Jos lapsi syntyy ennen äitiysvapaan alkua (eli aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa), äitiysraha alkaa lapsen syntymää seuraavana arkipäivänä. Tällöin vanhempainrahaa maksetaan pidennettynä niin monella arkipäivällä kuin äitiysraha aikaistui.
  

  Keskenmeno

  Jos raskaus päättyy keskenmenoon ennen 22. raskausviikkoa, äidillä ei ole oikeutta äitiysrahaan.
  

  Keskeytetty raskaus

  
  Jos raskaus keskeytetään, Kela ei maksa äitiysrahaa, vaikka raskaus olisi jatkunut yli 154 päivää (22 raskausviikkoa).
  

  Lapsi kuolee

  
  Jos raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää (22 raskausviikkoa) ja lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksessä tai pian sen jälkeen, Kela maksaa äitiysrahaa 105 arkipäivältä. Myös äitiysavustuksen saa pitää. Sen sijaan vanhempainrahaa tai lapsilisää ei tällöin makseta lainkaan. Jos lapsi on syntynyt elävänä ennen kuin raskaus on kestänyt 154 päivää, äidillä on oikeus äitiysrahaan 105 arkipäivältä.
  Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksessä, voidaan isyysrahaa maksaa äidin äitiysrahakaudella enintään 18 arkipäivältä lapsen kuolinpäivän jälkeen. Jos isä ei pysty heti jäämään pois työstä, voidaan isyysraha myöntää myöhemmästäkin ajankohdasta, mutta vain siihen saakka, kunnes lapsen kuolinpäivästä on kulunut 18 arkipäivää. Isyysrahapäivät tulee käyttää yhtäjaksoisesti.
  Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan ei ole oikeutta, jos raskaus päättyy keskenmenoon ennen kuin se on kestänyt vähintään 154 päivää (22 raskausviikkoa) ja lapsi on syntyessään kuollut. Erityisäitiysrahaa voidaan maksaa raskauden keskeytymiseen saakka, jos maksamisen muut edellytykset täyttyvät.
  Jos lapsi kuolee isyysrahakaudella, maksetaan isyysrahakausi tai meneillään oleva jakso loppuun, kuitenkin enintään 18 arkipäivältä.
  Jos lapsi kuolee silloin, kun äiti tai isä on vanhempainvapaalla, Kela maksaa vanhempainrahaa 12 arkipäivää kuolinpäivästä, kuitenkin enintään vanhempainrahakauden loppuun. Lapsilisän maksu lakkaa seuraavan kuun alusta.
  Vanhempainrahakausi maksetaan ilman pidennyspäiviä, jos samalla kertaa syntyneistä lapsista elää vain yksi vanhempainrahakauden alkaessa. Jos vähintään 2 lasta elää vanhempainrahakauden alkaessa, maksetaan pidennetty vanhempainrahakausi loppuun.
  

  Vanhempi kuolee

  
  Jos äiti kuolee, isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta. Jos äitiysraha on kesken, isä voi saada sen vanhempainrahana. Tämän jälkeen isä saa vanhempainrahaa normaaliin tapaan. Isä voi hakea lapsilisän itselleen ja saada siihen yksinhuoltajakorotuksen, jos hän ei asu avoliitossa.
  Jos isä kuolee, isän tukia ja vapaita ei voi siirtää äidille.
  Lisäksi lapseneläke turvaa lapsen toimeentuloa, jos vanhemmista toinen tai molemmat kuolevat. Leskeneläke turvaa lesken toimeentuloa. Leski ja lapsi voivat saada perhe- tai huoltoeläkettä myös tapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvahinkovakuutuksesta.
  

  Lapsi adoptoitavaksi

  
  Jos vanhemmat haluavat antaa lapsensa adoptoitavaksi, he voivat ottaa yhteyttä oman kunnan sosiaalitoimeen tai Pelastakaa Lapset ry:hyn. Äiti saa pitää äitiysloman, ja hän saa Kelasta äitiysrahaa. Äitiysrahan jälkeen vanhempainrahaa ei enää makseta, vaan vanhempainraha menee adoptioperheelle. Perheen kannattaa ilmoittaa adoptiosta Kelaan, jotta etuutta ei makseta liikaa.
  

  Lapsen huostaanotto tai kiireellinen sijoitus laitos- tai perhehoitoon

  
  Jos lapsi otetaan huostaan tai sijoitetaan lastensuojelulain nojalla kiireellisesti laitos- tai perhehoitoon, äiti saa pitää äitiysloman ja Kela maksaa äitiysrahaa. Vanhempainrahaa ei makseta, jos vanhempi ei osallistu huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana lapsen hoitoon. Sosiaalitoimi ilmoittaa Kelaan huostaanotosta tai kiireellisestä sijoituksesta sekä vanhemman osallistumisesta lapsen hoitamiseen.
  

  Hedelmöityshoidot

  
  Kela korvaa osan hedelmöityshoitojen kustannuksista, jos lapsettomuus johtuu sairaudesta. Lue lisää korvauskäytännöistä ja korvaustaksoista.
  

  Tukien perintä ja muu ulosotto

  
  Jos Kelan tukia joudutaan perimään takaisin liikamaksun takia, perhe voi ottaa yhteyttä Kelan perintäyksikköön. Näin voidaan sopia maksusuunnitelmasta. Jos perintä ei onnistu, Kela siirtää perinnän ulosottoon.
  

HEIJASTEET

1.                   LAPSEN KEHITYS HEIJASTEET

Kehitysheijasteet eli refleksit

Vastasyntyneellä on synnynnäisiä kehitysheijasteita ja refleksejä. Niistä valtaosa häviää ensimmäisten elinkuukausien aikana. Kuitenkin ns. suojeluheijasteet tulevat esille vasta noin ½ vuoden iässä.

Moron heijaste eli säpsähdysheijaste
Kun lapsen ylävartalon annetaan pudota lyhyen matkaa, lapsi heittää symmetrisesti sekä ylä- että alaraajansa sivuille, hän voi huitoa ja haroa ilmaa käsillään. Vastasyntynyt saattaa joskus ”morottaa” ollessaan alasti hoitopöydällä. Hän rauhoittuu, kun harovat kädet tuodaan rinnan päälle yhteen. Moron heijaste häviää yleensä 3 kk:n ikään mennessä.

Etsimis- ja imemisheijaste

Kun lapsen poskea paijataan, hän kääntää päänsä samaan suuntaan ja alkaa etsiä äidin nänniä. Lapsi alkaa imeä saatuaan nännin tai tutin suuhunsa. Tämä heijaste tulee esiin ensimmäisinä elinkuukausina.

Kävelyheijaste
Muutaman ensimmäisen elinviikon aikana lapsi nostelee jalkojaan ja ikään kuin kävelee, kun häntä pidellään kainaloista pystyasennossa ja jalkapohjat koskevat alustaan. Heijaste voi tulla jonkin aikaa näkyviin vedessä vielä sen jälkeen, kun se ei enää näy ”kuivalla maalla”.

Asymmetrinen tooninen niskaheijaste
Kun lapsen pää selinmakuulla kääntyy sivulle, saman puolen käsivarsi ja jalka ojentuvat ja vastakkaisen puolen koukistuvat. Heijaste ei välttämättä näy selkeästi, ja se häviää noin 2 kk:n iässä.

Käsien ja jalkojen tarttumisheijasteet
Kun vanhempi asettaa sormensa lapsen kämmentä tai jalkapohjaa vasten, lapsi tarttuu siihen sormillaan tai varpaillaan. Tämä heijaste häviää noin 3 kk:n ikään mennessä. Tämän jälkeen lapsi oppii tarttumaan tahdonalaisesti. Aluksi tarttuminen on helpompaa kuin irrottaminen.

Suojeluheijasteet
Kun lapsi lasketaan makuulle vatsalleen, hän ottaa käsillään vastaan n. ½ vuoden iässä. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi eteen. N. 9 kk:n iässä lapsi ottaa istuessaan käsillään vastaan sivuille, ettei kaatuisi kyljelleen. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi sivulle. N. vuoden iässä lapsi ottaa käsillään vastaan taaksepäin, jos hän meinaa kaatua istualtaan selälleen. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi taakse.

1.B             HERKKYYSKAUDET

Lapsen kehityksessä on erilaisia herkkyyskausia, jolloin lapsi oppii ja oivaltaa asioita helpommin ja halukkaammin kuin muulloin. Muun muassa aistihavainnoille, kielen kehitykselle, liikkumiselle ja sosiaalisille taidoille on kaikille omat herkkyyskautensa.

Lapsen kasvu ja kehitys pitää sisällään useita ajanjaksoja, jolloin lapsi osoittaa luontaista kiinnostusta tietyn asian oppimiseen. Näitä jaksoja kutsutaan herkkyyskausiksi. Herkkyyskausia havainnoi eritoten italialainen lääkäri ja kasvatuspedagogi Maria Montessori (1870-1952).

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen

Herkkyyskaudet tulevat lapselle luonnostaan. Oppiminen on lapselle herkkyyskauden aikana helpompaa ja luontevampaa kuin muulloin, sillä meneillään olevan herkkyyskauden asiat kiinnostavat lasta vaistomaisesti ja hänellä on suuri halu oppia. Kun lapsi on oppinut tietyn taidon, herkkyys asialle vaimenee, mutta saavutettu taito pysyy.
Herkkyyskaudet ovat voimakkaimmillaan lapsen kuuden ensimmäisen ikävuoden aikana.  Tärkeimpiä herkkyyskausia ovat:

• Aistien kehittämisen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana)

• Kielellisen kehityksen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana)

• Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi (0-4-vuotiaana)

• Järjestyksen herkkyyskausi (1-3-vuotiaana)

• Sosiaalisten taitojen herkkyyskausi (2,5-5-vuotiaana)

Aistien kehittämisen herkkyyskaudella lapsi tutustuu ympäristöönsä aistiensa välityksellä ja jäsentää aistihavaintojaan. Kausi alkaa heti syntymästä: vauvan aistit herkistyvät tuntemaan, kuulemaan, näkemään, haistamaan ja maistamaan kaikkea mahdollista.

Kielellisen kehityksen herkkyyskaudella lapsi omaksuu oman äidinkielensä, puhutun kielen. Lisäksi lapsi on hyvin kiinnostunut myös kirjoitetusta kielestä: sekä lukemisesta että kirjoittamisesta. Kielen omaksuminen alkaa pian syntymän jälkeen ja herkkyyskausi kestää noin kuusivuotiaaksi saakka. Lue myös: Jokelluksesta puheeksi

Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi alkaa syntymästä ja jatkuu noin neljävuotiaaksi. Tällä kaudella lapsi tekee mielellään asioita, jotka vaativat ponnistelua ja tarkkuutta liikkeissä. Ensin lapsi opettelee hallitsemaan laajat liikkeet, sen jälkeen hienomotorisempia ja tarkkuutta vaativia liikkeitä. Lue myös: Kävelemään oppiminen

Järjestyksen herkkyyskausi on noin yksivuotiaasta kolmen vuoden ikään. Tällä kaudella lapsi kokee tärkeänä järjestyksen ympäristössä ja päivärutiineissa. Toistuvuus ja ennakoitavuus esimerkiksi ruokailuun ja nukkumaan menoon liittyvissä toiminnoissa ovat hänelle tärkeitä. Lapsi myös  haluaa esineiden olevan oikeissa paikoissaan. Järjestäminen ohjaa lapsen sisäisen järjestyksen ja persoonallisuuden kehitystä. Lue myös: Temperamentti, millainen minun lapseni on?

Sosiaalisten taitojen herkkyyskaudella lapsi on kiinnostunut kodin, päivähoitopaikan ja oman yhteisön tavoista. Lapsi on valmis siirtymään kodin ulkopuoliseen ryhmään ja haluaa olla ryhmän jäsen. Kausi alkaa noin kaksi- ja puolivuotiaana ja kestää noin viiden vuoden ikään. Lue myös: Oppiminen kodin ulkopuolella