TEHTÄVÄ 24.11
Suunnitelmallinen ja laadukas kasvun tukeminen ja ohjaus/ Tuula
1. Millaisiin asioihin tulee kiinnittää huomiota ennen liikuntatuokiota?
Valmistele ja suunnittele valmiiksi mitä aiot tehdä. Etsi välineet jo valmiiksi tai tee rata valmiiksi. Mieti järkevä ajan käyttö ettei tule paljon odottelua/jonotusta.
2. Miten voit aloittaa liikuntatuokion?
Liikuntatuokion voi aloittaa esim. kyselemällä kuulumiset ja jokainen saa kertoa vaikka jonkun mukavan tapahtuman tai asian kuluneelta viikolta. Samalla voi heittää vaikka pallon aina seuraavalle.
3. Millaisen sisällön haluaisit rakentaa?
Toimivan ja mahdollisimman sujuvan ilman odotusta/jonotusta, vaikka joku rata missä erilaisia temppuja ja tehtäviä. Alkulämmittely, harjoitusosa ja lopetus. Tavoite määrää sisällön.
Kuinka pitkä ohjattu tuokio voi olla
a. 3-5 vuotiailla noin 20-40 min.
b. 6-8 vuotiailla noin 30-60 min.
c. 9-12 vuotiailla noin 45min-1,5h
5. Millaisia perustaitoja em.ikäluokilla voisi harjoittaa?
3-5 v. motorisia taitoja harjoittavia leikkejä, uuden taidon oppiminen esim. pallonheitto
6-8 v.tiedollinen taito vaikka jonkun säännön oppiminen ja sitä noudattaminen
9-12v. sosiaalinen taito, parin ohjaaminen tai fyysinen taito, lihaskunnon harjoittaminen.
6. Lopetus
Selkeä lopetus, anna palautetta toiminan kulusta, motivoi harjoittelemaan lisää jotakin mikä jäi ehkä heikoksi. Lopuksi siivotkaa yhdessä jokainen tekee jotakin. Sitten pesu ja vaatteiden vaihto.
torstai 24. marraskuuta 2016
tiistai 22. marraskuuta 2016
Miten vanheminen vaikuttaa seuraaviin asioihin naisilla ja miehillä?
LUUSTO
Koko eliniän luusto uudistuu niin, että vanhaa luuta poistuu ja uutta rakentuu tilalle. Luun mineraalikato alkaa noin 40-vuotiaana ja jatkuu loppuelämän ajan. Miesten luumassa vähenee noin 0.5% ja naisten 1% vuodessa. Naisilla luukatoa eli osteoporoosia esiintyy miehiä enemmän. Naiset menettävät elämänsä aikana hohkaluusta noin 50% ja kuoriluusta noin 30%, kun miehet menettävät hohkaluusta 30% ja kuoriluusta 20%. Luukudosta on siis kahta eri tyyppiä kuoriluuta ja hohkaluuta. Kaikkien luiden pintaosat sekä pitkien luiden varret ovat kuoriluuta. Hohkaluuta ovat luiden päät, nikamat ja luiden sisäosat. Hohkaluu on rakenteeltaan pesusienimäistä ja kuoriluu on tiivistä. Luissa on myös luuydintä, joka on orgaanista elävää ainesta. Luista noin yksi kolmasosa on luuydintä.
KEHON RAKENNE JA KOOSTUMUS
Vartalon pituus lyhenee 40-ikävuodesta alkaen ja se kiihdyttää vauhtiaan 60-ikävuodesta alkaen niin, että lyhentymistä tapahtuu noin 2 cm 10 vuodessa. Vartalon pituuden lyheneminen johtuu ryhdin muutoksista, luiden kalkkikadosta, selkärangan nikamavälilevyjen kokoon painumisesta ja reisiluun kaulaosan kulman muutoksista lantioon nähden. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.)
Paino nousee 25-ikävuodesta 50-ikävuoteen lähinnä lisääntyneenä rasvan määränä. Tämän jälkeen paino ei välttämättä enää nouse, koska luun- ja lihaskudoksen määrä vähenee. Ikääntymisen myötä rasvakudos näyttäisi lisääntyvän juuri vatsan alueella niin naisilla kuin miehilläkin. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.)
Senioreille suositellaan suurempaa painoindeksiä (24–29 kg/m2) kuin työikäisille. Pienestä ylipainosta voi olla ikääntyneen terveyden kannalta jopa hyötyä. On kuitenkin tärkeää, että seniori on hyväkuntoinen eikä paino haittaa toimintakykyä.
NIVELET
Vanhetessa nivelnesteen määrä vähenee ja sidekudoksen määrä nivelessä lisääntyy, mikä aiheuttaa rajoituksia nivelen liikelaajuuksissa. Liikelaajuuden rajoituksien takia ikäihmiset saattavat joutuvat luopumaan heille tärkeistä toiminnoista. Liikelaajuuksia saadaan pidettyä yllä aktiivisella liikkuvuusharjoittelulla. Vahvat lihakset nivelen ympärillä antavat tukea nivelelle. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.
VERENKIERTOELIMISTÖ
Sydämen maksimisykkeen aleneminen, iskutilavuuden pieneneminen ja sydänlihaksen supistumiskyvyn heikkeneminen ovat suurimmat muutokset ikääntyneen sydämessä. Maksimisykkeen voi karkeasti laskea 220 miinus oma ikä vuosina. (esim. 220-70=150)
Verisuonten seinämien elastisuus vähenee ja ääreisverenkierto huononee. Myös verenkierto eri elimiin vähenee, jota lievästi kohonnut systolinen (yläpaine) verenpaine korvaa. Nämä sydämen ja verenkiertoelimistön ikääntymismuutokset vähentävät sydämen toimintakykyä ja rajoittavat fyysistä suosituskykyä.
HENGITYSELIMISTÖ
Hengitystoimintaan vaikuttavat vanhenemismuutokset ovat keuhkojen pinta-alan pienentyminen, rintakehän elastisuuden aleneminen ja hengityslihasten voiman heikkeneminen. Keuhkorakkuloiden pinta-ala pienenee noin 10-20 % 70-ikävuoteen mennessä. Keuhkojen hiussuonitus vähenee, joka vaikuttaa keuhkojen ilmanvaihtoon. Keuhkojen ja verenkiertoelimistön yhteistyö määrää, kuinka tehokkaasti happi kulkeutuu kudoksiin.
LIHASVOIMA
Lihasten suorituskyky on parhaimmillaan 20-30-vuoden iässä, jonka jälkeen se alkaa vähentyä. Merkittävä väheneminen alkaa vasta 50-60-vuoden jälkeen. Ikääntyessä lihasmassa vähenee hormonitoiminnan hiipumisen myötä, sidekudoksen määrä lisääntyy, kun erilaisia kuona-aineita kasaantuu lihassoluihin sekä rasvan määrä solussa lisääntyy. Miehet pystyvät tuottamaan noin 80% 20-vuotiaan maksimivoimastaan vielä 70-vuotiaan ja naiset 65%. Maksimivoima heikentyy 50-ikävuodesta alkaen noin 1 % vuosivauhtia ja 65-ikävuoden jälkeen noin 1.5 – 2 % vuodessa. Muutoksia tapahtuu myös lihasten nopeassa voimantuottotehossa (voima x liikenopeus), jonka on havaittu heikentyvän 65-ikävuoden jälkeen jopa 10 – 30 % maksimivoimaa enemmän. Ikääntyneiden lihasheikkouksiin vaikuttavat ikääntymisen lisäksi myös monet pitkäaikaissairaudet, lääkitys, hermoston ja hormonitoiminnan muutokset, lihasten käyttämättömyys ja aliravitsemus.
KESTÄVYYS
Aerobinen kestävyys pienenee noin 1% vuodessa 20-30 ikävuoden jälkeen. Vanhetessa sydämen supistusvoima vähenee, ja sen seinämät jäykistyvät. Suuret valtimot jäykistyvät ja ikääntyneen maksimisyke pienenee ja etenkin yläpaine kohoaa. Lihaksissa hiussuonten määrä vähenee, jolloin hapen saanti heikentyy ja palautumiseen kuluu enemmän aikaa kuin aiemmin.
Hyvä kestävyyskunto pienentää merkittävästi kuolleisuusriskiä sydän- ja verisuonitauteihin 60-vuotta täyttäneillä. Hyvänä kestävyyskuntona pidetään sellaista, että pystyy kävelyyn vauhdilla 5-6 km/tunnissa ainakin 20 minuutin ajan.
Ikääntyneillä, jotka ovat säilyttäneet kestävyysharjoittelun elämässään, on suorituskyvyn aleneminen puolta vähäisempää kuin niillä, jotka eivät sitä ole säilyttäneet.
NOPEUS
Nopeiden lihassolujen määrä vähenee ikääntyessä nopeammin kuin hitaiden lihassolujen määrä. Myös ääreishermoissa ja hermo-lihasliitoksissa tapahtuu rappeutumista. Käskyjen kulkeutuminen hermosolusta toiseen heikkenee, koska hermosolujen liitosalueilla toiminta heikkenee. Hermojen johtonopeus putoaa, mikä näkyy reaktioaikojen pitenemisenä.
HERMOSTO
Hermosto on tärkeä säätelyjärjestelmä ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat koko kehoon. Autonomisen hermoston toiminta vaimenee iän myötä. Autonominen hermosto säätelee sisäelinten toimintoja, pitää yllä homeostaasia eli kudosnesteiden tasapainotilaa ja auttaa elimistöä sopeutumaan stressiin. Stressin sieto ja stressistä palautuminen huononee ikääntyessä. Seniori kestää nuoria huonommin kuumuutta, kylmää, fyysistä rasitusta, hapenpuutetta, sairauksia ja vaikeita traumoja.
RUOANSULATUS
Ruuansulatuskanavan rakenne ja toiminta muuttuu vanhetessa. Suun kuivuminen on yleistä mikä johtuu tavallisesti sairauksista, lääkkeistä ja mahdollisesta tupakoinnista. Syljen eritys ei vähene, mutta syljen viskositeetti huononee, jonka takia sylki puhdistaa ja huuhtoo suuta huonommin, josta johtuu hampaiden vaurioitumista.
Ruokatorven liikkeet hidastuvat ja tämä hankaloittaa ruuan nielemistä. Refluksitauti on myös yleinen. Tässä taudissa vatsahapot nousevat ylös ruokatorveen heikentyneen alemman sulkijalihaksen ansiosta aiheuttaen närästystä. Ärtynyt ruokatorvi voi kouristella, mikä aiheuttaa rintakipuja.
Mahalaukun hapon eritys saattaa vähentyä ja se aiheuttaa mahan tyhjenemisen hidastumista, josta seuraa että kylläisyyden tunne tulee entistä nopeammin. Myös suolen toiminta usein hidastuu, josta on seurauksena ummetus.
ASENNONHALLINTA JA TASAPAINO
Ikääntyessä erityisesti alaraajojen lihasten voima heikkenee sekä voimantuottonopeus huononee ja tämä vaikuttaa tasapainon hallintaan. Myös nivelten liikelaajuuksien pieneneminen, selkärangan jäykistyminen, etukumara asento vaikuttavat tasapainoon negatiivisesti. Kosketus- ja asentoaisti vaikuttavat oleellisesti tasapainoon. Aistisoluja sijaitsee nivelissä, jänteissä, nivelsiteissä, lihaksissa, ihonalaisessa kudoksessa ja iholla ja ne aistivat lihasten ja ihon tilaa, jännitystä, venytystä, supistumista, painetta, lämpötilaa, kipua sekä nivelten asentoja. Näistä kehittyy tieto kehon eri osien suhteesta toisiinsa nähden ja tieto esimerkiksi alustan laadusta, nämä tiedot ovat oleellisia sopivien motoristen liikkeiden tekemiseksi. Aistisolujen toiminta heikkenee joka hankaloittaa tasapainon säilyttämistä.
HAVAINTOMOTORIIKKA
Havaintomotoriikalla tarkoitetaan prosessia, jossa henkilö kerää eri aistielintensä avulla havaintoja ympäristöstä ja toiminnastaan. Henkilö käsittelee, valikoi ja yhdistää näitä tietoja aikaisemman tiedon perusteella, jotta voi valikoida ja käynnistää kuhunkin tilanteeseen sopivat liikkeet. Kyseessä on jatkuvan havainnoinnin ja liikkeiden tuottamisen sekä kontrolloinnin kehä, jonka seurauksena syntyy tarkoituksenmukaista liikettä. Ikääntyneillä havaintomotorisen järjestelmän toiminnan heikkeneminen on tutkimuksissa osoitettu olevan keskeinen syy päivittäisten perustoimintojen rajoittumiseen. Havaintomotoristen toimintojen kuten reaktioajan, seisomatasapainon ja lihasvoiman uskotaan selittävän 75-vuotiailla noin 40% maksimaalisen kävelynopeuden vaihteluista ja yli 80-vuotiailla miehillä jopa yli 50% portaiden nousussa ilmenevästä vaihtelusta. Reaktioaika hidastuu kiihtyvästi 50. ikävuoden jälkeen. Mitä monimutkaisemmasta tehtävästä on kysymys sitä enemmän tehtävä hidastuu iän mukana. Ikääntymiseen liittyvä yleinen hidastuminen näyttäisi johtuvan onnistuneeseen suoritukseen suoristusnopeuden kustannuksella. Toimintoja hidastamalla henkilö varmistaa turvallisen suorituksen. Harjoittelulla on ikäihmisten suoritusnopeutta saatu parantumaan, mutta he eivät kykene samoihin suorituksiin kuin nuoret. Keskushermostossa on koko ajan ns. taustakohinaa, joka johtuu aivoihin jääneen aikaisempien signaalien jälkivaikutuksesta. Iän myötä kyky erottaa relevantteja signaaleja taustakohinasta heikkenee, joka aiheuttaa havaintomotoristen toimintojen hidastumista. Havaintomotorista hidastumista on selitetty myös yleisenä signaalien heikentymisenä, joka johtuu muutoksina aistielimissä, aivosolujen vähentymisenä tai sydän- ja verenkiertoelimistön sekä biokemiallisten ikämuutosten vaikutuksista vähentyneiden aivosolujen toimintaan. Keskushermoston hermosolujen johtumisnopeus heikkenee myös iän myötä.
AISTIT
HAJU
Naisten hajuaisti on keskimäärin parempi kuin miesten. Ikääntyessä hajuaisti saattaa heikentyä, koska hajuepiteelin reseptorisolujen määrä vähenee ja ne uusiutuvat hitaammin kuin nuorena. Hajumuisti on tarkka ja osa tuoksuista voi tuoda mieleen muistoja vuosikymmenienkin päästä.
MAKU
Erityisesti karvaan ja happaman maistaminen heikkenee. Myös suolaisten ja makeiden makujen aistiminen huononee. Elimistön lieväkin kuivuminen heikentää maku- ja hajuaistia. Makuaistia heikentävät myös syljen erityksen vähentyminen, lääkitykset, hajuaistin heikentyminen. Syöminen saattaa vähentyä ja yksipuolistua, kun ruuasta ei enää nautita samalla tavalla kuin nuorempana.
NÄKÖ
Ensimmäinen ja tavallisin näköaistin vanhenemismuutos on se, että ei pystytä tarkentamaan näköä lähietäisyydelle ja lukulaseilla pystytään helpottamaan tilannetta. Toinen merkittävä ikääntymiseen liittymä muutos silmässä on hämäränäön huonontuminen. Silmä ei pysty mukautumaan yhtä nopeasti, kuin nuoren silmä olosuhteiden muutoksiin. Nämä muutokset alkavat 40-50-vuotiaana ja usein 50-vuoden iässä muutokset lisääntyvät merkittävästi. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.)
Seniorin heikentynyttä näköä voidaan parantaa lisäämällä valoa. 70-vuotias tarvitsee näkemiseen kaksi kertaa niin paljon valoa kuin 40-vuotias. Mustuainen pienenee ja mykiön valonläpäisykyky huononee ikääntyessä ja siksi tarvitaan lisää valoa. Valo leviää epätasaisesti läpäistessään vanhuuttaan kellastuneen mykiön ja siksi ikääntynyt häikäistyy kirkaista valoista nuorta helpommin. Tottuminen hämärässä näkemiseen vaatii pidemmän totutteluajan iän karttuessa. Näköärsykkeen käsittely hidastuu ja lisäksi näkökenttä kapeutuu vanhetessa.
KUULO
Noin 25-30% eläkeikäisistä kärsii huonontuneesta kuulosta. Ikääntyessä ensin tulee ongelmia korkeiden äänien kuulemisissa, joka johtuu sisäkorvan simpukan karvasolujen surkastumisesta. Heinäsirkkojen sirityksen kuulemisen vaikeus on tyypillinen esimerkki siitä. Muutoksen korkeiden äänien kuulemisessa alkaa jo 20-30-vuoden iässä. Joillakin luonnonkansoilla ei ole merkittävää kuulon huononemista todettu juurikaan, joten luultavasti ravitsemus ja ympäristön melu vaikuttavat kuulon muutoksiin ikääntymistä enemmän. Kuulon heikkeneminen johtuu kuuloelimien ja aivoihin vievien hermoratojen rappeutumisesta tai melun aiheuttamista vaurioista. Konsonanttien kuuleminen vaikeutuu ja erityisesti s:n ja t:n erottaminen vaikeutuu. Taustamelu heikentää puheen kuulemista entisestään. Myös äänen tulosuuntaa voi olla vaikea aistia ja se voi lisätä vaaratilanteita liikenteessä. Vanhuuden huonokuuloisuus on symmetristä ja molemminpuolista ja se pahenee iän myötä, mutta etenee niin hitaasti ettei seniori sitä itse yleensä huomaa.
MUISTI
Ikääntymisen myötä aivoissa tapahtuu monenlaisia muutoksia. Hermosolujen vähenemisestä johtuen aivokuori ohenee, aivojen tilavuus ja paino pienenevät ja aivoihin kertyy kuona-aineita kuten amyloidia ja lipofuskiinia. Henkisiin toimintoihin näillä normaalin vanhenemisen muutoksilla on kuitenkin vain vähän vaikutusta. Vanhalla iällä aivotoiminnat hidastuvat jonkin verran, esim. asioiden mieleen palauttaminen kestää kauemmin ja myös useaan yhtäaikaiseen asiaan keskittyminen vaikeutuu.
Aivot heikkenevät, jos niitä ei käytetä. On hyvä, jos ikääntyneellä on aivoja treenaavia harrastuksia kuten: kuorolaulu, musiikki, matkailu, kulttuuritilaisuudet, lukeminen, ristikot, sudokut, korttipelit, tietokoneen käyttö ja bingo. Muiden ihmisten säännöllinen tapaaminen tekevät aivoille myös hyvää.
Television katsominen voi olla passivoivaa. Yksin asumiseen voi liittyä riskejä jäädä omiin oloihin ja olla yksinäinen. Yksipuolinen ja niukka ravitsemus voi aiheuttaa alipainoa. Fyysisen heikkouden lisäksi huono ravitsemus voi aiheuttaa masennusta ja henkistä lamaantumista. Janontunne vaimenee ikääntyessä ja tämä altistaa elimistön nestetasapainon häiriöille. Näitä häiriöitä on mm. sekavuus ja jalkojen kantamattomuus. Suuret alkoholiannokset ovat haitallisia ikääntyville aivoille, mutta pieni määrä alkoholia (esim. pieni lasi punaviiniä tai ruokalusikallinen konjakkia illalla) voi suojata aivoverisuonia. Kahvi aktivoi ja saattaa jopa vähentää dementiariskiä.
Monet lääkkeet aiheuttavat keskushermostohaittavaikutuksia. Henkisiä voimavaroja voivat heikentää mm. rauhoittavat lääkkeet, nukahtamislääkkeet, vahvat kipulääkkeet, virtsankarkailuun käytettävät lääkkeet ja kortisonilääkkeet. Sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytettävät lääkkeet voivat laskea verenpaineen niin alas, että ikääntynyt alkaa kaatuilla, eikä juuri jaksa olla pystyasennossa.
Lääkityksen kokonaisarvio olisi hyvä tehdä tutun lääkärin toimesta vähintään kerran vuodessa. Tavoite on, että ikäihmisellä on vain välttämättömät lääkkeet käytössä. Vanhenemisen aiheuttaman munuaistoiminnan heikkenemisen vuoksi 80-vuotiaan ihmisen lääkeannokset ovat vain puolet keski-ikäisen annoksista.
Lähteet. www.terveysverkko.fi
LUUSTO
Koko eliniän luusto uudistuu niin, että vanhaa luuta poistuu ja uutta rakentuu tilalle. Luun mineraalikato alkaa noin 40-vuotiaana ja jatkuu loppuelämän ajan. Miesten luumassa vähenee noin 0.5% ja naisten 1% vuodessa. Naisilla luukatoa eli osteoporoosia esiintyy miehiä enemmän. Naiset menettävät elämänsä aikana hohkaluusta noin 50% ja kuoriluusta noin 30%, kun miehet menettävät hohkaluusta 30% ja kuoriluusta 20%. Luukudosta on siis kahta eri tyyppiä kuoriluuta ja hohkaluuta. Kaikkien luiden pintaosat sekä pitkien luiden varret ovat kuoriluuta. Hohkaluuta ovat luiden päät, nikamat ja luiden sisäosat. Hohkaluu on rakenteeltaan pesusienimäistä ja kuoriluu on tiivistä. Luissa on myös luuydintä, joka on orgaanista elävää ainesta. Luista noin yksi kolmasosa on luuydintä.
KEHON RAKENNE JA KOOSTUMUS
Vartalon pituus lyhenee 40-ikävuodesta alkaen ja se kiihdyttää vauhtiaan 60-ikävuodesta alkaen niin, että lyhentymistä tapahtuu noin 2 cm 10 vuodessa. Vartalon pituuden lyheneminen johtuu ryhdin muutoksista, luiden kalkkikadosta, selkärangan nikamavälilevyjen kokoon painumisesta ja reisiluun kaulaosan kulman muutoksista lantioon nähden. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.)
Paino nousee 25-ikävuodesta 50-ikävuoteen lähinnä lisääntyneenä rasvan määränä. Tämän jälkeen paino ei välttämättä enää nouse, koska luun- ja lihaskudoksen määrä vähenee. Ikääntymisen myötä rasvakudos näyttäisi lisääntyvän juuri vatsan alueella niin naisilla kuin miehilläkin. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.)
Senioreille suositellaan suurempaa painoindeksiä (24–29 kg/m2) kuin työikäisille. Pienestä ylipainosta voi olla ikääntyneen terveyden kannalta jopa hyötyä. On kuitenkin tärkeää, että seniori on hyväkuntoinen eikä paino haittaa toimintakykyä.
NIVELET
Vanhetessa nivelnesteen määrä vähenee ja sidekudoksen määrä nivelessä lisääntyy, mikä aiheuttaa rajoituksia nivelen liikelaajuuksissa. Liikelaajuuden rajoituksien takia ikäihmiset saattavat joutuvat luopumaan heille tärkeistä toiminnoista. Liikelaajuuksia saadaan pidettyä yllä aktiivisella liikkuvuusharjoittelulla. Vahvat lihakset nivelen ympärillä antavat tukea nivelelle. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.
VERENKIERTOELIMISTÖ
Sydämen maksimisykkeen aleneminen, iskutilavuuden pieneneminen ja sydänlihaksen supistumiskyvyn heikkeneminen ovat suurimmat muutokset ikääntyneen sydämessä. Maksimisykkeen voi karkeasti laskea 220 miinus oma ikä vuosina. (esim. 220-70=150)
Verisuonten seinämien elastisuus vähenee ja ääreisverenkierto huononee. Myös verenkierto eri elimiin vähenee, jota lievästi kohonnut systolinen (yläpaine) verenpaine korvaa. Nämä sydämen ja verenkiertoelimistön ikääntymismuutokset vähentävät sydämen toimintakykyä ja rajoittavat fyysistä suosituskykyä.
HENGITYSELIMISTÖ
Hengitystoimintaan vaikuttavat vanhenemismuutokset ovat keuhkojen pinta-alan pienentyminen, rintakehän elastisuuden aleneminen ja hengityslihasten voiman heikkeneminen. Keuhkorakkuloiden pinta-ala pienenee noin 10-20 % 70-ikävuoteen mennessä. Keuhkojen hiussuonitus vähenee, joka vaikuttaa keuhkojen ilmanvaihtoon. Keuhkojen ja verenkiertoelimistön yhteistyö määrää, kuinka tehokkaasti happi kulkeutuu kudoksiin.
LIHASVOIMA
Lihasten suorituskyky on parhaimmillaan 20-30-vuoden iässä, jonka jälkeen se alkaa vähentyä. Merkittävä väheneminen alkaa vasta 50-60-vuoden jälkeen. Ikääntyessä lihasmassa vähenee hormonitoiminnan hiipumisen myötä, sidekudoksen määrä lisääntyy, kun erilaisia kuona-aineita kasaantuu lihassoluihin sekä rasvan määrä solussa lisääntyy. Miehet pystyvät tuottamaan noin 80% 20-vuotiaan maksimivoimastaan vielä 70-vuotiaan ja naiset 65%. Maksimivoima heikentyy 50-ikävuodesta alkaen noin 1 % vuosivauhtia ja 65-ikävuoden jälkeen noin 1.5 – 2 % vuodessa. Muutoksia tapahtuu myös lihasten nopeassa voimantuottotehossa (voima x liikenopeus), jonka on havaittu heikentyvän 65-ikävuoden jälkeen jopa 10 – 30 % maksimivoimaa enemmän. Ikääntyneiden lihasheikkouksiin vaikuttavat ikääntymisen lisäksi myös monet pitkäaikaissairaudet, lääkitys, hermoston ja hormonitoiminnan muutokset, lihasten käyttämättömyys ja aliravitsemus.
KESTÄVYYS
Aerobinen kestävyys pienenee noin 1% vuodessa 20-30 ikävuoden jälkeen. Vanhetessa sydämen supistusvoima vähenee, ja sen seinämät jäykistyvät. Suuret valtimot jäykistyvät ja ikääntyneen maksimisyke pienenee ja etenkin yläpaine kohoaa. Lihaksissa hiussuonten määrä vähenee, jolloin hapen saanti heikentyy ja palautumiseen kuluu enemmän aikaa kuin aiemmin.
Hyvä kestävyyskunto pienentää merkittävästi kuolleisuusriskiä sydän- ja verisuonitauteihin 60-vuotta täyttäneillä. Hyvänä kestävyyskuntona pidetään sellaista, että pystyy kävelyyn vauhdilla 5-6 km/tunnissa ainakin 20 minuutin ajan.
Ikääntyneillä, jotka ovat säilyttäneet kestävyysharjoittelun elämässään, on suorituskyvyn aleneminen puolta vähäisempää kuin niillä, jotka eivät sitä ole säilyttäneet.
NOPEUS
Nopeiden lihassolujen määrä vähenee ikääntyessä nopeammin kuin hitaiden lihassolujen määrä. Myös ääreishermoissa ja hermo-lihasliitoksissa tapahtuu rappeutumista. Käskyjen kulkeutuminen hermosolusta toiseen heikkenee, koska hermosolujen liitosalueilla toiminta heikkenee. Hermojen johtonopeus putoaa, mikä näkyy reaktioaikojen pitenemisenä.
HERMOSTO
Hermosto on tärkeä säätelyjärjestelmä ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat koko kehoon. Autonomisen hermoston toiminta vaimenee iän myötä. Autonominen hermosto säätelee sisäelinten toimintoja, pitää yllä homeostaasia eli kudosnesteiden tasapainotilaa ja auttaa elimistöä sopeutumaan stressiin. Stressin sieto ja stressistä palautuminen huononee ikääntyessä. Seniori kestää nuoria huonommin kuumuutta, kylmää, fyysistä rasitusta, hapenpuutetta, sairauksia ja vaikeita traumoja.
RUOANSULATUS
Ruuansulatuskanavan rakenne ja toiminta muuttuu vanhetessa. Suun kuivuminen on yleistä mikä johtuu tavallisesti sairauksista, lääkkeistä ja mahdollisesta tupakoinnista. Syljen eritys ei vähene, mutta syljen viskositeetti huononee, jonka takia sylki puhdistaa ja huuhtoo suuta huonommin, josta johtuu hampaiden vaurioitumista.
Ruokatorven liikkeet hidastuvat ja tämä hankaloittaa ruuan nielemistä. Refluksitauti on myös yleinen. Tässä taudissa vatsahapot nousevat ylös ruokatorveen heikentyneen alemman sulkijalihaksen ansiosta aiheuttaen närästystä. Ärtynyt ruokatorvi voi kouristella, mikä aiheuttaa rintakipuja.
Mahalaukun hapon eritys saattaa vähentyä ja se aiheuttaa mahan tyhjenemisen hidastumista, josta seuraa että kylläisyyden tunne tulee entistä nopeammin. Myös suolen toiminta usein hidastuu, josta on seurauksena ummetus.
ASENNONHALLINTA JA TASAPAINO
Ikääntyessä erityisesti alaraajojen lihasten voima heikkenee sekä voimantuottonopeus huononee ja tämä vaikuttaa tasapainon hallintaan. Myös nivelten liikelaajuuksien pieneneminen, selkärangan jäykistyminen, etukumara asento vaikuttavat tasapainoon negatiivisesti. Kosketus- ja asentoaisti vaikuttavat oleellisesti tasapainoon. Aistisoluja sijaitsee nivelissä, jänteissä, nivelsiteissä, lihaksissa, ihonalaisessa kudoksessa ja iholla ja ne aistivat lihasten ja ihon tilaa, jännitystä, venytystä, supistumista, painetta, lämpötilaa, kipua sekä nivelten asentoja. Näistä kehittyy tieto kehon eri osien suhteesta toisiinsa nähden ja tieto esimerkiksi alustan laadusta, nämä tiedot ovat oleellisia sopivien motoristen liikkeiden tekemiseksi. Aistisolujen toiminta heikkenee joka hankaloittaa tasapainon säilyttämistä.
HAVAINTOMOTORIIKKA
Havaintomotoriikalla tarkoitetaan prosessia, jossa henkilö kerää eri aistielintensä avulla havaintoja ympäristöstä ja toiminnastaan. Henkilö käsittelee, valikoi ja yhdistää näitä tietoja aikaisemman tiedon perusteella, jotta voi valikoida ja käynnistää kuhunkin tilanteeseen sopivat liikkeet. Kyseessä on jatkuvan havainnoinnin ja liikkeiden tuottamisen sekä kontrolloinnin kehä, jonka seurauksena syntyy tarkoituksenmukaista liikettä. Ikääntyneillä havaintomotorisen järjestelmän toiminnan heikkeneminen on tutkimuksissa osoitettu olevan keskeinen syy päivittäisten perustoimintojen rajoittumiseen. Havaintomotoristen toimintojen kuten reaktioajan, seisomatasapainon ja lihasvoiman uskotaan selittävän 75-vuotiailla noin 40% maksimaalisen kävelynopeuden vaihteluista ja yli 80-vuotiailla miehillä jopa yli 50% portaiden nousussa ilmenevästä vaihtelusta. Reaktioaika hidastuu kiihtyvästi 50. ikävuoden jälkeen. Mitä monimutkaisemmasta tehtävästä on kysymys sitä enemmän tehtävä hidastuu iän mukana. Ikääntymiseen liittyvä yleinen hidastuminen näyttäisi johtuvan onnistuneeseen suoritukseen suoristusnopeuden kustannuksella. Toimintoja hidastamalla henkilö varmistaa turvallisen suorituksen. Harjoittelulla on ikäihmisten suoritusnopeutta saatu parantumaan, mutta he eivät kykene samoihin suorituksiin kuin nuoret. Keskushermostossa on koko ajan ns. taustakohinaa, joka johtuu aivoihin jääneen aikaisempien signaalien jälkivaikutuksesta. Iän myötä kyky erottaa relevantteja signaaleja taustakohinasta heikkenee, joka aiheuttaa havaintomotoristen toimintojen hidastumista. Havaintomotorista hidastumista on selitetty myös yleisenä signaalien heikentymisenä, joka johtuu muutoksina aistielimissä, aivosolujen vähentymisenä tai sydän- ja verenkiertoelimistön sekä biokemiallisten ikämuutosten vaikutuksista vähentyneiden aivosolujen toimintaan. Keskushermoston hermosolujen johtumisnopeus heikkenee myös iän myötä.
AISTIT
HAJU
Naisten hajuaisti on keskimäärin parempi kuin miesten. Ikääntyessä hajuaisti saattaa heikentyä, koska hajuepiteelin reseptorisolujen määrä vähenee ja ne uusiutuvat hitaammin kuin nuorena. Hajumuisti on tarkka ja osa tuoksuista voi tuoda mieleen muistoja vuosikymmenienkin päästä.
MAKU
Erityisesti karvaan ja happaman maistaminen heikkenee. Myös suolaisten ja makeiden makujen aistiminen huononee. Elimistön lieväkin kuivuminen heikentää maku- ja hajuaistia. Makuaistia heikentävät myös syljen erityksen vähentyminen, lääkitykset, hajuaistin heikentyminen. Syöminen saattaa vähentyä ja yksipuolistua, kun ruuasta ei enää nautita samalla tavalla kuin nuorempana.
NÄKÖ
Ensimmäinen ja tavallisin näköaistin vanhenemismuutos on se, että ei pystytä tarkentamaan näköä lähietäisyydelle ja lukulaseilla pystytään helpottamaan tilannetta. Toinen merkittävä ikääntymiseen liittymä muutos silmässä on hämäränäön huonontuminen. Silmä ei pysty mukautumaan yhtä nopeasti, kuin nuoren silmä olosuhteiden muutoksiin. Nämä muutokset alkavat 40-50-vuotiaana ja usein 50-vuoden iässä muutokset lisääntyvät merkittävästi. (Pohjolainen, Ikäinstituutti.)
Seniorin heikentynyttä näköä voidaan parantaa lisäämällä valoa. 70-vuotias tarvitsee näkemiseen kaksi kertaa niin paljon valoa kuin 40-vuotias. Mustuainen pienenee ja mykiön valonläpäisykyky huononee ikääntyessä ja siksi tarvitaan lisää valoa. Valo leviää epätasaisesti läpäistessään vanhuuttaan kellastuneen mykiön ja siksi ikääntynyt häikäistyy kirkaista valoista nuorta helpommin. Tottuminen hämärässä näkemiseen vaatii pidemmän totutteluajan iän karttuessa. Näköärsykkeen käsittely hidastuu ja lisäksi näkökenttä kapeutuu vanhetessa.
KUULO
Noin 25-30% eläkeikäisistä kärsii huonontuneesta kuulosta. Ikääntyessä ensin tulee ongelmia korkeiden äänien kuulemisissa, joka johtuu sisäkorvan simpukan karvasolujen surkastumisesta. Heinäsirkkojen sirityksen kuulemisen vaikeus on tyypillinen esimerkki siitä. Muutoksen korkeiden äänien kuulemisessa alkaa jo 20-30-vuoden iässä. Joillakin luonnonkansoilla ei ole merkittävää kuulon huononemista todettu juurikaan, joten luultavasti ravitsemus ja ympäristön melu vaikuttavat kuulon muutoksiin ikääntymistä enemmän. Kuulon heikkeneminen johtuu kuuloelimien ja aivoihin vievien hermoratojen rappeutumisesta tai melun aiheuttamista vaurioista. Konsonanttien kuuleminen vaikeutuu ja erityisesti s:n ja t:n erottaminen vaikeutuu. Taustamelu heikentää puheen kuulemista entisestään. Myös äänen tulosuuntaa voi olla vaikea aistia ja se voi lisätä vaaratilanteita liikenteessä. Vanhuuden huonokuuloisuus on symmetristä ja molemminpuolista ja se pahenee iän myötä, mutta etenee niin hitaasti ettei seniori sitä itse yleensä huomaa.
MUISTI
Ikääntymisen myötä aivoissa tapahtuu monenlaisia muutoksia. Hermosolujen vähenemisestä johtuen aivokuori ohenee, aivojen tilavuus ja paino pienenevät ja aivoihin kertyy kuona-aineita kuten amyloidia ja lipofuskiinia. Henkisiin toimintoihin näillä normaalin vanhenemisen muutoksilla on kuitenkin vain vähän vaikutusta. Vanhalla iällä aivotoiminnat hidastuvat jonkin verran, esim. asioiden mieleen palauttaminen kestää kauemmin ja myös useaan yhtäaikaiseen asiaan keskittyminen vaikeutuu.
Aivot heikkenevät, jos niitä ei käytetä. On hyvä, jos ikääntyneellä on aivoja treenaavia harrastuksia kuten: kuorolaulu, musiikki, matkailu, kulttuuritilaisuudet, lukeminen, ristikot, sudokut, korttipelit, tietokoneen käyttö ja bingo. Muiden ihmisten säännöllinen tapaaminen tekevät aivoille myös hyvää.
Television katsominen voi olla passivoivaa. Yksin asumiseen voi liittyä riskejä jäädä omiin oloihin ja olla yksinäinen. Yksipuolinen ja niukka ravitsemus voi aiheuttaa alipainoa. Fyysisen heikkouden lisäksi huono ravitsemus voi aiheuttaa masennusta ja henkistä lamaantumista. Janontunne vaimenee ikääntyessä ja tämä altistaa elimistön nestetasapainon häiriöille. Näitä häiriöitä on mm. sekavuus ja jalkojen kantamattomuus. Suuret alkoholiannokset ovat haitallisia ikääntyville aivoille, mutta pieni määrä alkoholia (esim. pieni lasi punaviiniä tai ruokalusikallinen konjakkia illalla) voi suojata aivoverisuonia. Kahvi aktivoi ja saattaa jopa vähentää dementiariskiä.
Monet lääkkeet aiheuttavat keskushermostohaittavaikutuksia. Henkisiä voimavaroja voivat heikentää mm. rauhoittavat lääkkeet, nukahtamislääkkeet, vahvat kipulääkkeet, virtsankarkailuun käytettävät lääkkeet ja kortisonilääkkeet. Sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytettävät lääkkeet voivat laskea verenpaineen niin alas, että ikääntynyt alkaa kaatuilla, eikä juuri jaksa olla pystyasennossa.
Lääkityksen kokonaisarvio olisi hyvä tehdä tutun lääkärin toimesta vähintään kerran vuodessa. Tavoite on, että ikäihmisellä on vain välttämättömät lääkkeet käytössä. Vanhenemisen aiheuttaman munuaistoiminnan heikkenemisen vuoksi 80-vuotiaan ihmisen lääkeannokset ovat vain puolet keski-ikäisen annoksista.
Lähteet. www.terveysverkko.fi
sunnuntai 13. marraskuuta 2016
KUULEMISEN DESIPELITASOT kutu 9.11
Kuulontutkimuksessa tutkittava kuuntelee voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia ääniä.
Normaalikuuloisuuden rajana pidetään 10-20dB:n kuulon tasoa. Jos puhekuulon kynnystaso on laskenut n. 30dB, puhutaansosiaalisen kuulemisen rajasta. Tällöin henkilöllä on vaikeuksia seurata keskustelua ja osallistua siihen. Kuulontason ollessa 60-65dB henkilö kuuleeja ymmärtää puheen noin metrin etäisyydeltä. Tätä kutsutaan puhekuulon rajaksi. Kuurouden rajana voidaan pitää85-90dB.
KUUROJEN LIITO
Kuurojen Liiton tehtävänä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen. Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Liitto valvoo ja edistää kaikenikäisten kuurojen yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista ja toimii jäsenyhdistyksiensä kattojärjestönä.
KUULOLIITTO
Toiminnan päämääränä on yhteiskunta, joka on kuulovammaiselle esteetön ja saavutettava. Tällaisessa yhteiskunnassa kuulovammaisilla on muiden kansalaisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistumiseen, työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun.
Toiminnassaan Kuuloliitto keskittyy niihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joilla on merkittävä vaikutus kuulovammaisten elämään ja toimintaympäristöön tulevina vuosina. Niitä ovat väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu sekä kuunteluympäristön ja viestinnän esteet. Yhteiskunnallisten haasteiden lisäksi Kuuloliitto tulee panostamaan jäsenyhdistystensä toimintaedellytyksiin.
Kuulontutkimuksessa tutkittava kuuntelee voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia ääniä.
Normaalikuuloisuuden rajana pidetään 10-20dB:n kuulon tasoa. Jos puhekuulon kynnystaso on laskenut n. 30dB, puhutaansosiaalisen kuulemisen rajasta. Tällöin henkilöllä on vaikeuksia seurata keskustelua ja osallistua siihen. Kuulontason ollessa 60-65dB henkilö kuuleeja ymmärtää puheen noin metrin etäisyydeltä. Tätä kutsutaan puhekuulon rajaksi. Kuurouden rajana voidaan pitää85-90dB.
KUUROJEN LIITO
Kuurojen Liiton tehtävänä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen. Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Liitto valvoo ja edistää kaikenikäisten kuurojen yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista ja toimii jäsenyhdistyksiensä kattojärjestönä.
KUULOLIITTO
Toiminnan päämääränä on yhteiskunta, joka on kuulovammaiselle esteetön ja saavutettava. Tällaisessa yhteiskunnassa kuulovammaisilla on muiden kansalaisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistumiseen, työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun.
Toiminnassaan Kuuloliitto keskittyy niihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joilla on merkittävä vaikutus kuulovammaisten elämään ja toimintaympäristöön tulevina vuosina. Niitä ovat väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu sekä kuunteluympäristön ja viestinnän esteet. Yhteiskunnallisten haasteiden lisäksi Kuuloliitto tulee panostamaan jäsenyhdistystensä toimintaedellytyksiin.
torstai 10. marraskuuta 2016
LAPSEN KUUMEKOURISTUS 10.11.2016
1. Lapsen kuumekouristus tarkoittaa että kuumeinen lapsi kouristelee, lapsi menee tajuttomaksi, jäykistyy ja jaloissa ja käsissä esiintyy nopeaa nykimistä. Kuumekouristus ei vahingoita lasta eikä ole merkki epilepsiasta. Esiintyy 6kk-5.v lapsilla, kuumetta oltava yli 38 että voidaan puhua kuumekouristuksesta. Tyypillinen kohtaus kestää alle viisi minuuttia, tämän jälkeen lapsi tulee tajuihinsa ja on aivan normaali kuumetta lukuunottamatta.
2. Pidä huolta, ettei lapsi vahingoita itseään kouristuksen aikana ja varmista, että lapsi pystyy hengittämään esteettömästi. Vaatteet kannattaa ottaa pois ja lapsi on hyvä viedä viileään ilmaan tai avata ikkunat kuumeen laskemiseksi. Kuumekouristus saadaan loppumaan erityisellä peräsuoleen annettavalla lääkkeellä (diatsepam). Lääke tehoaa muutamassa minuutissa. Lääkettä saa vain lääkärin määräämällä reseptillä. Vanhemmat voivat antaa samaa lääkettä ennalta ehkäisemään kouristuksia, kun lapsella on kuumetta yli 38.0º. Ennaltaehkäisevää lääkitystä käytetään vain korkean riskiryhmän lapsilla.
3. Kuumekouristusta voi ehkäistä sillä ettei päästä kuumetta nousemaan korkealle, annetaan kuumelääkettä jo hyvissä ajoin kuumeen ilmaantuessa. Mutta täysin kouristuksen vaaraa ei voida lääkkeellä poistaa.
Lähteet, Sairaslapsi, Terveyskirjasto
1. Lapsen kuumekouristus tarkoittaa että kuumeinen lapsi kouristelee, lapsi menee tajuttomaksi, jäykistyy ja jaloissa ja käsissä esiintyy nopeaa nykimistä. Kuumekouristus ei vahingoita lasta eikä ole merkki epilepsiasta. Esiintyy 6kk-5.v lapsilla, kuumetta oltava yli 38 että voidaan puhua kuumekouristuksesta. Tyypillinen kohtaus kestää alle viisi minuuttia, tämän jälkeen lapsi tulee tajuihinsa ja on aivan normaali kuumetta lukuunottamatta.
2. Pidä huolta, ettei lapsi vahingoita itseään kouristuksen aikana ja varmista, että lapsi pystyy hengittämään esteettömästi. Vaatteet kannattaa ottaa pois ja lapsi on hyvä viedä viileään ilmaan tai avata ikkunat kuumeen laskemiseksi. Kuumekouristus saadaan loppumaan erityisellä peräsuoleen annettavalla lääkkeellä (diatsepam). Lääke tehoaa muutamassa minuutissa. Lääkettä saa vain lääkärin määräämällä reseptillä. Vanhemmat voivat antaa samaa lääkettä ennalta ehkäisemään kouristuksia, kun lapsella on kuumetta yli 38.0º. Ennaltaehkäisevää lääkitystä käytetään vain korkean riskiryhmän lapsilla.
3. Kuumekouristusta voi ehkäistä sillä ettei päästä kuumetta nousemaan korkealle, annetaan kuumelääkettä jo hyvissä ajoin kuumeen ilmaantuessa. Mutta täysin kouristuksen vaaraa ei voida lääkkeellä poistaa.
Lähteet, Sairaslapsi, Terveyskirjasto
sunnuntai 6. marraskuuta 2016
Kotitehtävä 7.11.2016
KOTITEHTÄVÄ 7.11.2016
Mitä lapsesta päivähoidossa havainnoidaan?
Lasta havainnoidaan päivähoidossa monissa eri asioissa , mm. eri kehityksen osa-alueita.
Tunne-elämän kehitys, ajattelu, muisti ja oppiminen, kielellinen kehitys, motoriset taidot,
sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus ja leikki ja leikkitaidot.
Havainnoinnissa käytetään varhaiskasvatussuunnitelmaa, tai siihen ainakin kirjataan asioita joita lapsesta on havainnoitu. Fysioterapeutilla oma kaavake jolla voidaan seurata kehitystä tai vamman korjaantumista. Toimintaterapeutti myös pitää muistiinpanoja omalla lomakkeella miten lapsi edistyy tietyissä testeissä ja tehtävissä samoin puheterapeutti.Lomake https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/84901/Liljamo_Antti.pdf?sequence=1
Kerro miksi nuorelle eikä kenellekään kannata huutaa.
Jos nuori on ärtyisä ja kiukkuinen ja huutaa/kiukuttelee sinulle niin itse pitäisi pysyä rauhallisena koska kiukku tarttuu muuten myös sinuun. Itse rauhallisena pysyminen auttaa nuortakin rauhoittumaan ja on helpompi keskustella. Jos annat kiukun tarttua eli lähdet mukaan tulee varmasti riita ja kaikille pahamieli. Myös se että nuori huutaa ja äksyilee on merkki siitä että hänellä ei ole muita keinoja enään tähän tilanteeseen, se tekee tilanteesta turvattoman jos hän huomaa että aikuisellakaan ei ole muuta keinoa kuin huutaa. Aivotoiminta hermostuneessa tilassa on huonompaa etkä pysty ymmärtämään tilannetta ehkä kokonaisvaltaisesti. Se että nuori on ärtyisä ja kiukussaan voi tarkoittaa hänelle että joku arvokas asia hänen elämässään on uhattuna. sinulla on mahdollisuus tutustua lapseesi ja kysyä mikä on hätänä, kukaan ei raivoa syyttä. Myös se että lapsi raivoaa juuri sinua hän pitää sinua turvallisena ja uskaltaa näyttää tunteensa juuri sinulle.
Mitä lapsesta päivähoidossa havainnoidaan?
Lasta havainnoidaan päivähoidossa monissa eri asioissa , mm. eri kehityksen osa-alueita.
Tunne-elämän kehitys, ajattelu, muisti ja oppiminen, kielellinen kehitys, motoriset taidot,
sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus ja leikki ja leikkitaidot.
Havainnoinnissa käytetään varhaiskasvatussuunnitelmaa, tai siihen ainakin kirjataan asioita joita lapsesta on havainnoitu. Fysioterapeutilla oma kaavake jolla voidaan seurata kehitystä tai vamman korjaantumista. Toimintaterapeutti myös pitää muistiinpanoja omalla lomakkeella miten lapsi edistyy tietyissä testeissä ja tehtävissä samoin puheterapeutti.Lomake https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/84901/Liljamo_Antti.pdf?sequence=1
Kerro miksi nuorelle eikä kenellekään kannata huutaa.
Jos nuori on ärtyisä ja kiukkuinen ja huutaa/kiukuttelee sinulle niin itse pitäisi pysyä rauhallisena koska kiukku tarttuu muuten myös sinuun. Itse rauhallisena pysyminen auttaa nuortakin rauhoittumaan ja on helpompi keskustella. Jos annat kiukun tarttua eli lähdet mukaan tulee varmasti riita ja kaikille pahamieli. Myös se että nuori huutaa ja äksyilee on merkki siitä että hänellä ei ole muita keinoja enään tähän tilanteeseen, se tekee tilanteesta turvattoman jos hän huomaa että aikuisellakaan ei ole muuta keinoa kuin huutaa. Aivotoiminta hermostuneessa tilassa on huonompaa etkä pysty ymmärtämään tilannetta ehkä kokonaisvaltaisesti. Se että nuori on ärtyisä ja kiukussaan voi tarkoittaa hänelle että joku arvokas asia hänen elämässään on uhattuna. sinulla on mahdollisuus tutustua lapseesi ja kysyä mikä on hätänä, kukaan ei raivoa syyttä. Myös se että lapsi raivoaa juuri sinua hän pitää sinua turvallisena ja uskaltaa näyttää tunteensa juuri sinulle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)