Äitiysavustus

Äitiysavustukseksi voit valita joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman.
Voit hakea äitiysavustusta, kun raskautesi on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta. Lisäksi äidin täytyy käydä terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa ennen viidettä raskauskuukautta. Tarkastuksessa saat raskaustodistuksen, joka tarvitaan äitiysavustushakemuksen liitteeksi.
Saadakseen äitiysavustuksen hakijan tulee asua Suomessa tai kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Vanhempainpäivärahat

Kela tukee lapsiperheitä äidin raskausajasta alkaen sekä erilaisten perhevapaiden aikana. Perhevapaat perustuvat työsopimuslakiin.
Vanhempainpäiväraha on yhteinen nimitys etuuksille, joita ovat

äitiysraha ja erityisäitiysraha
isyysraha
vanhempainraha
osittainen vanhempainraha.

Äitiysvapaa voi alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Voit itse valita, milloin aloitat äitiysvapaan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan äitiysrahaa 105 arkipäivää.
Jos joudut työssäsi alttiiksi säteilylle, kemiallisille aineille tai tarttuvalle taudille, voit jäädä pois työstä heti, kun raskaus on todettu. Saat siltä ajalta erityisäitiysrahaa.
Isyysvapaan ajalta maksetaan isyysrahaa 54 arkipäivää. Tästä enintään 18 arkipäivää isä voi olla kotona äidin kanssa samaan aikaan.
Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen. Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä, tai vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen. Vanhempainvapaan ajalta ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää.
Vanhemmat voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja hoitaa lasta vuorotellen. Tältä ajalta Kela maksaa osittaista vanhempainrahaa kummallekin vanhemmalle.

Erityisäitiysraha
Voit saada erityisäitiysrahaa, jos raskautesi aikana joudut olemaan poissa työstä ennen varsinaista äitiysrahakautta, mikäli
joudut työssäsi alttiiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille
vaaratekijät eivät ole vältettävissä työssäsi eikä
työnantajasi pysty järjestämään sinulle muita työtehtäviä raskauden ajaksi.

Erityisäitiysrahan perusteena olevat vaaratekijät on määritelty sairausvakuutusasetuksessa.

Isyysraha

Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa valintansa mukaan 1-18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysvapaapäivät isä voi pitää sen jälkeen, kun vanhempainrahan saaminen on loppunut.
Isyysvapaan lisäksi isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää seuraavia perhevapaita:

vanhempainvapaan, joka on äidin äitiysvapaan jälkeen. Vapaan voi myös jakaa äidin kanssa.
hoitovapaan, joka on vanhempainvapaan jälkeen.

osittaisen hoitovapaan, jos isä palaa töihin osa-aikaisesti.

Vanhempainraha

Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä. Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää eli noin puoli vuotta. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
Lapsi on noin 9 kuukautta, kun vanhempainraha päättyy. Vanhempainraha päättyy aikaisemmin, jos saat seuraavan lapsen ja hänestä äitiys- tai isyysrahaa.

Miltä ajalta vanhempainrahaa?

Vanhempainrahakauden laskurilla voit laskea, miltä ajalta saat vanhempainrahaa.
Laskuriin

Vanhempainrahaa maksetaan yli 158 arkipäivää, jos lapsi on syntynyt ennen äitiysrahan alkamista. Tällöin vanhempainrahaa maksetaan lisää niin monta arkipäivää kuin äidin äitiysrahakausi aikaistui.

Vanhempainvapaalle voi jäädä äiti tai isä

Vanhemmat voivat sopia keskenään vanhempainvapaan käytöstä. Isän tulee olla vanhempainrahaa saadakseen joko avo- tai avioliitossa lapsen äidin kanssa.

Vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen, mutta eivät yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Jos vanhemmat jakavat vapaan, voivat he pitää molemmat enintään 2 haluamansa pituista jaksoa.
Monikkoperheille vanhempainrahaa maksetaan jokaisesta lapsesta 60 arkipäivää pidempään toisesta lapsesta alkaen. Lisäksi monikkoperheissä isä ja äiti voivat olla vanhempainvapaalla samaan aikaan.

Työskentely vanhempainvapaalla

Äiti ja isä voivat työskennellä vanhempainvapaan aikana. Vanhempainraha maksetaan työskentelyn ajalta vähimmäismääräisenä.Työskentely sunnuntaina tai arkipyhinä ei vaikuta vanhempainrahaan.
Osittaista vanhempainvapaata äiti ja isä voivat pitää samaan aikaan, jolloin molemmat tekevät osa-aikatyötä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainpäivärahojen määrä

Vanhempainpäivärahojen eli äitiysrahan, erityisäitiysrahan, isyysrahan ja vanhempainrahan määrä lasketaan samalla tavalla. Parhaiten selvität määrän päivärahan määrän laskurilla. Vanhempainpäivärahakauden pituuden laskurilla näet, kauanko etuutta maksetaan ja koska vapaasi alkavat.
Vanhempainpäivärahojen määrä lasketaan

verotuksessa vahvistettujen tulojesi mukaan, kun olet ollut työssä.
päivärahaa edeltävien 6 kuukauden työtulojen mukaan, jos tulosi ovat nousseet vähintään 20 % verotuksessa vahvistetuista tuloista.
päivärahaa edeltäneen etuuden mukaan, jos olet opiskellut tai ollut kuntoutuksessa tai työttömänä.
samojen tulojen perusteella kuin edellinen vanhempainpäiväraha, jos uuden lapsen laskettu aika on, ennen kuin edellinen lapsi täyttää 3 vuotta.

Vanhempainpäivärahojen määrään vaikuttavat elämäntilanteesi ja saamasi tulot. Kaikissa vanhempainpäivärahoissa käytetään samaa laskukaavaa.
Vanhempainpäivärahoja maksetaan arkipäiviltä. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
Saat vähimmäispäivärahaa, jos sinulla ei ole ollut työtuloja.

Vähimmäispäiväraha on 23,93 euroa arkipäivältä.

Esimerkkejä työtulojen perusteella laskettavien vanhempainpäivärahojen määristä 2016

Vuosityötulot euroa / vuosi (bruttotulot, joista on tehty vähennykset)	Vanhempainpäiväraha euroa / arkipäivä (ennen ennakonpidätystä)
0–10 257	23,93
13 000	30,33
15 500	36,17
20 500	47,83
30 000	70,00
40 000	90,02
50 000	103,35
60 000	114,91

Työtuloa ovat mm. palkkatulot, YEL- ja MYEL-tulot sekä elinkeinotoiminnan ansiotulot. Yleensä esim. osinkotuloa ei katsota työtuloksi.
Yleensä vanhempainpäivärahan määrä lasketaan verotuksessa vahvistettujen työtulojen mukaan – ei nykyisten tulojesi perusteella. Esimerkiksi 31.12.2015 alkava päiväraha lasketaan vuoden 2013 vahvistetun verotuksen mukaan. 1.1.2016 alkava päiväraha taas

LAPSILISÄ

Kela maksaa jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta lapsilisää sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Oikeus lapsilisään perustuu maassa asumiseen. Maksaminen loppuu, jos lapsi ja hänen huoltajansa muuttavat ulkomaille pysyvästi. Lapsilisä on verotonta tuloa.
Lapsilisä maksetaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun lapsi on syntynyt. Lapsilisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun,

jolloin lapsi täyttää 17 vuotta
jolloin lapsi muuttaa ulkomaille* tai
kun lapsi alkaa seuraavasta kuukaudesta saada kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

*Lapsilisää voidaan tietyissä tapauksissa maksaa myös ulkomaille. Esimerkiksi tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta, esim. vaihto-oppilasajalta, voidaan usein maksaa lapsilisää.

Kuka voi hakea lapsilisää

Lapsilisä maksetaan yleensä äidille tai isälle tai muulle huoltajalle. Voit hakea lapsilisää joko erikseen tai samalla, kun haet vanhempainpäivärahoja. Lapsilisää voi hakea myös muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö. Esimerkiksi perhehoitaja tai isovanhempi voi hakea lapsilisää.
15-vuotta täyttänyt lapsi ja kunta eivät voi hakea lapsilisää, mutta voivat vaatia tietyissä tilanteissa vanhemmalle myönnetyn lapsilisän maksamista itselleen. Esimerkiksi jos lapsi on sijoitettu kunnan kustannuksella laitoshoitoon, voi kunta esittää lapsilisän maksamista kunnalle.
Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, vanhemmat voivat sopia siitä, kummalle lapsilisä maksetaan. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen asiasta, niin maksetaan lapsilisä sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu ja joka pääasiallisesti huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Kela saa lapsen asuinpaikasta tiedon suoraan maistraatilta. Lapsen muuttaessa vanhempien pitää tehdä osoitteenmuutos. Jos lapsi muuttaa toisen vanhemman luo, tämä voi hakea lapsilisää. Muissa tilanteissa tilinmuutoksista voi ilmoittaa Kelaan verkossa tai lomakkeella (Y 121).

KOTIHOIDONTUKI

Kotihoidon tukeen on oikeus, jos alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona. Hoitaja voi olla

isä, äiti tai muu huoltaja
vanhemman tai huoltajan kanssa asuva avo- tai aviopuoliso
lapsesta huolehtiva muu henkilö tai palkattu hoitaja.

Alle 3-vuotiaan kotona hoidettavan lapsen muista alle kouluikäisistä sisaruksista voidaan myös maksaa kotihoidon tukea. Etuuden maksaminen päättyy viimeistään, kun perheen nuorin lapsi täyttää 3 vuotta.
Kotihoidon tukea ei voi saada lapsesta, joka on kunnallisessa päivähoidossa.
Kotihoidon tukeen kuuluu

hoitoraha, johon eivät vaikuta perheen tulot
hoitolisä, johon vaikuttavat perheen yhteenlasketut tulot
mahdollinen kuntalisä kotikunnasta riippuen.
YKSITYISENHOIDON TUKI
Voit saada yksityisen hoidon tukea, jos lastasi hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Lapsen täytyy olla alle kouluikäinen. Tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan päivähoidossa.
Lasten yksityisen hoidon tukeen kuuluu
hoitoraha, johon eivät vaikuta perheen tulot
hoitolisä, johon vaikuttavat perheen tulot
mahdollinen kuntalisä kotikunnasta riippuen.

Yksityisen hoidon tukea voi hakea toinen lapsen vanhemmista tai muu huoltaja. Tuki maksetaan kuitenkin aina suoraan yksityiselle hoitajalle tai päivähoitopaikkaan. Yksityisen hoidon tuki on verotettavaa tuloa päivähoidon tuottajalle, mutta ei tukea hakevalle perheelle.

JOUSTAVA HOITORAHA

Voit tehdä töitä 30 tuntia viikossa tai vähemmän ja hoitaa lopun aikaa alle 3-vuotiasta lastasi, jolloin saat Kelasta joustavaa hoitorahaa.
Joustavan hoitorahan määrä lasketaan työajan perusteella. Joustava hoitoraha on verotettavaa tuloa.
Kela maksaa joustavaa hoitorahaa kerrallaan vain yhdestä lapsesta.

Kuka voi saada

Alle 3-vuotiaan lapsen isä tai äiti tai muu virallinen huoltaja (myös adoptio- ja sateenkaariperheissä).
Kumpikin vanhempi yhtä aikaa, jos he ovat järjestäneet työnsä niin, että he hoitavat lasta eri aikoina (esim. toinen maanantaisin ja toinen perjantaisin tai toinen aamupäivisin ja toinen iltapäivisin).
Myös vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Joustavan hoitorahan edellytys on, että vanhempi

tekee töitä viikoittain keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta. Tuen saamiseksi riittää, että toinen ehdoista täyttyy.
on töissä työ- tai virkasuhteessa.
on yrittäjä, jolla on voimassa oleva YEL- tai MYEL-vakuutus.
on apurahansaaja, jolla on MYEL-vakuutus.

Joustavaa hoitorahaa ei voi saada vanhempi, joka

saa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
hoitaa lasta itse ja saa kotihoidon tukea.
saa osittaista hoitorahaa jostakin perheen lapsesta.
tekee yksittäisiä työkeikkoja olematta jatkuvassa työsuhteessa.
sairastuu ja sairausloma kestää yhtäjaksoisesti vähintään 4 viikkoa. (Lyhyt sairausloma ei vaikuta tukeen.) Oikeus joustavaan hoitorahaan päättyy työkyvyttömyyden alkamisesta lukien.

Joustavaa hoitorahaa ei myöskään voi saada siitä lapsesta, josta maksetaan vanhempainpäivärahaa. Esimerkiksi vanhempainvapaan jälkeen maksettavan isyysvapaan ajalta ei voida maksaa joustavaa hoitorahaa.

Kuinka pitkään joustavaa hoitorahaa?

Joustavaa hoitorahaa voi saada heti, kun vanhempainpäiväraha on loppunut. Sitä saa, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Joustavaa hoitorahaa ei myönnetä kuukautta lyhyemmälle ajalle. Kuitenkin jos joustavan hoitorahan ja muiden lastenhoidon tukien yhtäjaksoinen myöntämisaika on yhteensä vähintään kuukauden mittainen, voidaan joustava hoitoraha myöntää myös alle kuukaudeksi. Tukijakson ei tarvitse alkaa kalenterikuukauden alusta.
Vanhempi sopii työnantajansa kanssa työajasta. Enintään 30 tunnin keskimääräinen viikoittainen työaika voi jatkua myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 3 vuotta. Joustavaa hoitorahaa ei kuitenkaan makseta enää yli 3-vuotiaasta lapsesta. Ensimmäistä ja toista luokkaa käyvän lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitorahaa, jos hänen työaikansa on enintään 30 tuntia lapsen hoidon vuoksi.

Osittainen hoitoraha

Voit saada osittaista hoitorahaa, kun teet töitä enintään 30 tuntia viikossa lapsen hoidon vuoksi. Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta.
Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin. Osittaisen hoitovapaan myöntää työnantaja, joten sovi vapaasta työnantajasi kanssa. Kela ei päätä työaikasi ehdoista. Ilmoita vapaasta työnantajallesi viimeistään 2 kuukautta ennen sen alkamista.

Kenelle osittaista hoitorahaa?

Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevan lapsen vanhemmalle. Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että keskimääräinen viikoittainen työaikasi on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi enintään 6-tuntista työpäivää tai noin 4-päiväistä työviikkoa.
Osittaista hoitorahaa saadakseen vanhemman tulee olla töissä työ- tai virkasuhteessa tai hänellä tulee olla voimassa oleva YEL- tai MYEL-vakuutus.
Osittaista hoitorahaa voivat saada sekä isä että äiti, kunhan vanhemmat hoitavat lasta eri aikoina. Osittaista hoitorahaa voi saada myös ns. etävanhempi eli vanhempi, joka ei asu lasten kanssa samassa taloudessa.

Muiden tukien vaikutus

Osittaista hoitorahaa voi saada samanaikaisesti esimerkiksi yksityisen hoidon tuen kanssa tai jos lapsi on kunnallisessa hoidossa.
Osittaista hoitorahaa ei voi saada, jos vanhempi

on sairauslomalla yhtäjaksoisesti vähintään 4 viikkoa (lyhyt sairausloma ei vaikuta tukeen). Oikeus osittaiseen hoitorahaan päättyy työkyvyttömyyden alkamisesta lukien.
saa kotihoidon tukea ja hoitaa lasta itse
saa vanhempainpäivärahaa samaan aikaan
saa joustavaa hoitorahaa (toinen vanhemmista voi saada toisesta lapsesta joustavaa hoitorahaa)

Isä ja äiti voivat molemmat saada joustavaa hoitorahaa. Heidän pitää kuitenkin olla pois työstä ja hoitaa lasta eri aikaan.
Joustavaa hoitorahaa voi saada samanaikaisesti esimerkiksi yksityisen hoidon tuen kanssa tai jos lapsi on kunnallisessa hoidossa.

Adoptio ja perheen tuet

Perhe-etuudet ovat adoptiovanhemmille suurelta osin samanlaiset kuin biologisille vanhemmillekin. Erona on, että adoptiovanhemmat eivät voi saada äitiysrahaa, mutta he saavat pidemmän vanhempainrahakauden. Kohdasta Sateenkaariperheen etuudet voit lukea etuuksista, jotka koskevat sateenkaariperheen sisäistä adoptiota.
Lisäksi ulkomailta lapsen adoptoivat voivat hakea Kelasta adoptiotukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

Milloin adoptiovanhempi saa Kelan etuuksia?

Etuuksien saaminen edellyttää, että adoptiovanhempi kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.
Ulkomailta adoptoitaessa adoptiotuen, äitiysavustuksen, vanhempainrahan ja isyysrahan saaminen edellyttää lisäksi, että adoptio on tapahtunut kansainvälisen adoptiopalvelun antajan välityksellä ja adoptioon on myönnetty adoptiolautakunnan lupa. Adoptiolautakunta toimii Valviran alaisuudessa. Suomessa kansainvälisiä adoptioita hoitavat Interpedia, Pelastakaa Lapset ry ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.
Omatoimisesti ulkomailta adoptoivat eivät saa adoptiotukea, äitiysavustusta, vanhempainrahaa, isyysrahaa, lapsilisää tai lastenhoidon tukia. Omatoimisesti adoptoivat voivat kuitenkin saada lapsilisää ja kotihoidon tukea.
Kotimaasta adoptoiva vanhempi on oikeutettu Kelan etuuksiin. Kotimaista adoptiota hoitaa kunnan sosiaalihuolto tai adoptiotoimisto.

Ero perheessä

Jos vanhemmat eroavat, lapset jäävät usein toiselle vanhemmista. Tällöin etävanhempi maksaa lapsesta elatusapua. Häntä kutsutaan elatusvelvolliseksi.
Vanhemmat sopivat elatusavusta ja sen suuruudesta sekä mm. lapsen asumisjärjestelyistä ja tapaamisoikeudesta.
Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua tai elatusvelvollista vanhempaa ei ole, Kela voi maksaa elatustukea vanhemmalle, joka hoitaa lasta.

Elatusapu = elatussopimuksen tai -päätöksen mukainen rahamäärä, jonka elatusvelvollinen vanhempi maksaa lapsen elatusta varten.
Elatustuki = Kelan maksama etuus, jolla turvataan lapsen elatus, jos lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta.
Elatusvelvollinen = vanhempi, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen maksamaan elatusapua.
Etävanhempi = elatusvelvollinen, joka ei asu lapsen kanssa.
Lähivanhempi = lapsen kanssa asuva vanhempi.

Elatusavusta sopiminen

Vanhemmat sopivat erotilanteessa elatusavusta kunnan sosiaalihuollon vahvistamalla sopimuksella, jonka tekee yleensä lastenvalvoja. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun elatusavusta, tuomioistuin vahvistaa elatusavun määrän. Vanhemmat voivat sopia elatusavusta keskenään vapaamuotoisestikin, mutta Kelan elatustuen saaminen edellyttää kuitenkin tuomioistuimen tai sosiaalihuollon vahvistamaa sopimusta. Kela voi maksaa elatustukea, jos elatusapu jää liian pieneksi tai elatusvelvollinen ei pysty maksamaan sitä taloudellisen tilanteensa vuoksi.
Lisätietoja elatusavusta ja elatuksen vahvistamisesta saat mm. oman kunnan sosiaalihuollosta.

Oikeus muihin etuuksiin erotilanteessa

Erotilanteessa lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla voi olla oikeus erilaisiin Kelan etuuksiin.

Lapsen kanssa asuva vanhempi, joka ei asu avoliitossa, voi saada lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen. Jos lapsi asuu vuoroin kummankin vanhemman luona, vanhemmat voivat sopivat, kumpi hakee Kelasta lapsilisän ja yksinhuoltajakorotuksen. Korotuksen saa, vaikka vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus.
Erotilanne voi vaikuttaa myös asumistukeen.
Kotihoidon tuen hoitolisään ja kuntalisään vaikuttavat perheen tulot, joten oikeus tukiin voi alkaa, jos perheen tulot pienenevät.
Erotilanteessa isä ei yleensä voi saada isyysrahaa tai vanhempainrahaa, sillä ne edellyttävät yleensä sitä, että isä asuu äidin ja lapsen kanssa.

Jos lapsi sairastuu

Jos lapsesi sairastuu, voit viedä hänet joko kunnan terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkärille. Kela korvaa osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä tutkimuksista ja hoidoista, jotka lääkäri määrää. Kela ei korvaa terveyskeskuksen hoitoja.
Kela korvaa myös lääkärin määräämiä lääkkeitä. Matka- ja yöpymiskorvausta voi saada saattajan ja lapsen matkakuluista hoitoon ja tutkimuksiin.

Tilapäinen hoitovapaa 4 työpäiväksi

Jos alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, voit jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään 4 työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa perustuu työsopimuslakiin. Kela ei maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan perusteella.

Erityishoitorahaa osallistumisesta lapsen sairaalahoitoon

Voit saada Kelasta erityishoitorahaa alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ja siihen liittyvän kotihoidon ajalta. Erityishoitorahan saaminen edellyttää lapsen hoitavalta lääkäriltä D-lääkärinlausuntoa sairauden vaikeudesta sekä vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuudesta. Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joudut olemaan kokopäiväisesti pois työstäsi hoidon vuoksi etkä saa palkkaa.

Vammaistuki lapselle

Pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi voi saada Kelasta alle 16-vuotiaan vammaistukea. Voit saada myös Kelan kuntoutusta lapsellesi.

Omaishoidontuki kotikunnalta

Kela ei maksa omaishoidontukea, vaan sitä myöntää kunnan sosiaalitoimi. Kunta voi myöntää omaishoidontukea lähiomaiselle, joka hoitaa kotona vaikeasti vammaista tai pitkäaikaisesti sairasta lasta. Saat lisätietoja kotikunnastasi.

Erityistilanteet

Odottamattomat muutokset perheessä voivat vaikuttaa sinulle maksettaviin perhe-etuuksiin.

Äiti sairastuu

Isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos äiti sairastuu niin, ettei hän voi hoitaa lasta. Tältä ajalta isälle maksetaan vanhempainrahaa (linkki). Isä saa tuen äidin sairastumisen omavastuuajan jälkeen, joka on sairastumispäivä + 9 arkipäivää. Äiti voi saada Kelasta sairauspäivärahaa.

Lapsi syntyy ennenaikaisesti

Jos lapsi syntyy ennen äitiysvapaan alkua (eli aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa), äitiysraha alkaa lapsen syntymää seuraavana arkipäivänä. Tällöin vanhempainrahaa maksetaan pidennettynä niin monella arkipäivällä kuin äitiysraha aikaistui.

Keskenmeno

Jos raskaus päättyy keskenmenoon ennen 22. raskausviikkoa, äidillä ei ole oikeutta äitiysrahaan.

Keskeytetty raskaus

Jos raskaus keskeytetään, Kela ei maksa äitiysrahaa, vaikka raskaus olisi jatkunut yli 154 päivää (22 raskausviikkoa).

Lapsi kuolee

Jos raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää (22 raskausviikkoa) ja lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksessä tai pian sen jälkeen, Kela maksaa äitiysrahaa 105 arkipäivältä. Myös äitiysavustuksen saa pitää. Sen sijaan vanhempainrahaa tai lapsilisää ei tällöin makseta lainkaan. Jos lapsi on syntynyt elävänä ennen kuin raskaus on kestänyt 154 päivää, äidillä on oikeus äitiysrahaan 105 arkipäivältä.
Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksessä, voidaan isyysrahaa maksaa äidin äitiysrahakaudella enintään 18 arkipäivältä lapsen kuolinpäivän jälkeen. Jos isä ei pysty heti jäämään pois työstä, voidaan isyysraha myöntää myöhemmästäkin ajankohdasta, mutta vain siihen saakka, kunnes lapsen kuolinpäivästä on kulunut 18 arkipäivää. Isyysrahapäivät tulee käyttää yhtäjaksoisesti.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan ei ole oikeutta, jos raskaus päättyy keskenmenoon ennen kuin se on kestänyt vähintään 154 päivää (22 raskausviikkoa) ja lapsi on syntyessään kuollut. Erityisäitiysrahaa voidaan maksaa raskauden keskeytymiseen saakka, jos maksamisen muut edellytykset täyttyvät.
Jos lapsi kuolee isyysrahakaudella, maksetaan isyysrahakausi tai meneillään oleva jakso loppuun, kuitenkin enintään 18 arkipäivältä.
Jos lapsi kuolee silloin, kun äiti tai isä on vanhempainvapaalla, Kela maksaa vanhempainrahaa 12 arkipäivää kuolinpäivästä, kuitenkin enintään vanhempainrahakauden loppuun. Lapsilisän maksu lakkaa seuraavan kuun alusta.
Vanhempainrahakausi maksetaan ilman pidennyspäiviä, jos samalla kertaa syntyneistä lapsista elää vain yksi vanhempainrahakauden alkaessa. Jos vähintään 2 lasta elää vanhempainrahakauden alkaessa, maksetaan pidennetty vanhempainrahakausi loppuun.

Vanhempi kuolee

Jos äiti kuolee, isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta. Jos äitiysraha on kesken, isä voi saada sen vanhempainrahana. Tämän jälkeen isä saa vanhempainrahaa normaaliin tapaan. Isä voi hakea lapsilisän itselleen ja saada siihen yksinhuoltajakorotuksen, jos hän ei asu avoliitossa.
Jos isä kuolee, isän tukia ja vapaita ei voi siirtää äidille.
Lisäksi lapseneläke turvaa lapsen toimeentuloa, jos vanhemmista toinen tai molemmat kuolevat. Leskeneläke turvaa lesken toimeentuloa. Leski ja lapsi voivat saada perhe- tai huoltoeläkettä myös tapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvahinkovakuutuksesta.

Lapsi adoptoitavaksi

Jos vanhemmat haluavat antaa lapsensa adoptoitavaksi, he voivat ottaa yhteyttä oman kunnan sosiaalitoimeen tai Pelastakaa Lapset ry:hyn. Äiti saa pitää äitiysloman, ja hän saa Kelasta äitiysrahaa. Äitiysrahan jälkeen vanhempainrahaa ei enää makseta, vaan vanhempainraha menee adoptioperheelle. Perheen kannattaa ilmoittaa adoptiosta Kelaan, jotta etuutta ei makseta liikaa.

Lapsen huostaanotto tai kiireellinen sijoitus laitos- tai perhehoitoon

Jos lapsi otetaan huostaan tai sijoitetaan lastensuojelulain nojalla kiireellisesti laitos- tai perhehoitoon, äiti saa pitää äitiysloman ja Kela maksaa äitiysrahaa. Vanhempainrahaa ei makseta, jos vanhempi ei osallistu huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana lapsen hoitoon. Sosiaalitoimi ilmoittaa Kelaan huostaanotosta tai kiireellisestä sijoituksesta sekä vanhemman osallistumisesta lapsen hoitamiseen.

Hedelmöityshoidot

Kela korvaa osan hedelmöityshoitojen kustannuksista, jos lapsettomuus johtuu sairaudesta. Lue lisää korvauskäytännöistä ja korvaustaksoista.

Tukien perintä ja muu ulosotto

Jos Kelan tukia joudutaan perimään takaisin liikamaksun takia, perhe voi ottaa yhteyttä Kelan perintäyksikköön. Näin voidaan sopia maksusuunnitelmasta. Jos perintä ei onnistu, Kela siirtää perinnän ulosottoon.

keskiviikko 7. syyskuuta 2016