Nuoren itsenäistyminen

PERSOONALLISUUDEN JA TUNNE-ELÄMÄN KEHITYS

Nuoren itsenäistyminen on haastavaa sekä nuorelle että vanhemmalle

Nuoruusikä on ensimmäisen kolmen ikävuoden ohella tärkein vaihe persoonallisuuden kehityksessä. Persoonallisuudella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä taipumuksia ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Sekä varhaislapsuudessa että nuoruusiässä kehitykseen kuuluu, että lapsi ymmärtää olevansa vanhemmistaan erillinen yksilö. Varhaislapsuudessa itsenäistyminen on konkreettista: lapsi esimerkiksi vaatii saada tehdä asioita itse ilman vanhemman apua. Nuoruudessa itsenäistyminen tapahtuu henkisellä tasolla. Nuoren on kehityttävä omaksi persoonakseen, jolla on omia mielipiteitä, asenteita ja mieltymyksiä.
Nuori alkaa muodostaa uudenlaista suhdetta itseensä ja vanhempiinsa. Hän tiedostaa, ettei ole enää lapsi, muttei vielä aikuinenkaan. Hänellä ei ole valmista mallia siitä, millaiseksi suhde vanhempiin pitäisi muodostaa. Toisaalta hän haluaisi olla lähellä vanhempia ja toisaalta hyvin kaukana heistä. Tämä etäisyyden ja läheisyyden välinen ristiriita näkyy varhaisnuoren käytöksessä usein tunteiden ailahtelevuutena ja vanhempien haastamisena. Nuoren itsenäistyminen on sekä nuorelle että vanhemmille haastava ja kipeä prosessi. Se on kuitenkin välttämätön kehityksen kannalta.

Vanhemmat ärsyttävät

Omat vanhemmat saattavat tuntua nuoresta ärsyttäviltä. Vanhempien puheet saavat nuoren ärsyyntymään ja monesti vanhemman hyväntahtoinen ilme tai ele tulkitaan vihamieliseksi. Riita saattaa syttyä herkästi pienestäkin ärsykkeestä. Nuori saattaa myös hävetä omia vanhempiaan. Syy häpeään ei ole vanhemman persoonassa: ärsyttävistä ja hävettäviksi koetuista vanhemmista on helpompi irtautua.
Nuori siirtää lähellä oleviin aikuisiin kokemansa pienuuden ja epävarmuuden tunteet. Hän tarkkailee aikuisen reaktioita kommentteihinsa ja kritiikkiinsä. Usein irrottautuminen on vaikeinta läheisimmäksi koetusta aikuisesta ja hänen kanssaan syntyy eniten ristiriitoja.
Konflikteja vanhempien kanssa tarvitaan. Niiden avulla nuori tekee eroa itsensä ja vanhempiensa välille ja luo pohjaa tulevalle aidosti itsenäiselle minälleen.

Tunteet kuohuvat

Tunne-elämä kuohuu varhaisnuoruudessa. Aiemmin valoisasta, avoimesta ja toiveikkaasta lapsesta saattaa tulla pahantuulinen, töykeä ja vähäsanainen nuori. Nuori voi vaikuttaa itseensä uppoutuneelta ja kyvyttömältä ottamaan toiset huomioon. Varhaisnuorella ei riitä energiaa olla empaattinen. Nuori saattaa olla ärtyisä ja levoton, ja hänen voi olla vaikea keskittyä koulutyöhön. Nuori ei aina hallitse omia tunnereaktioitaan. Kuohuvat tunteet saattavat yllättää myös nuoren itsensä voimakkuudellaan. Nuori saattaa tuntea äärimmäistä epätoivoa, häpeää tai raivoa pienestäkin asiasta. Murrosiässä nuori joutuu tekemään töitä tunteidensa kanss.
Nuoren itsetunto saattaa vaihdella. Nuori voi olla ajoittain ujo, epävarma ja itseensä tyytymätön. Hän on saattanut aikaisemmin olla täysin sinut itsensä kanssa, mutta nyt hän tuntee epävarmuutta itsestään. Hän tutkailee ulkoista olemustaan kriittisesti. Käsitys itsestä saattaa vaihdella jyrkästi myönteisestä kielteiseen. Muuttuva keho ja heittelehtivät tunteet hämmentävät.

Psyykkinen kehitys ei pysy fyysisen kehityksen tahdissa

Syy tunnemyrskyihin, mielialan muutoksiin ja itsekeskeiseen ajatteluun on sekä hormonaalisissa tekijöissä että uudenlaisissa sisäisissä vaatimuksissa, joita nuori kohtaa. Nuoren kehossa tapahtuu lyhyessä ajassa paljon muutoksia. Psyykkinen kehitys etenee kuitenkin fyysistä kehitystä hitaammin. Mielen yritys sopeutua tilanteeseen näkyy usein lapsenomaisena käytöksenä, taantumana. Lapsenomainen käytös voi ilmetä uhona, rivoina puheina ja röyhkeänä käytöksenä. Myös levottomuus, epäsiisteys, piereskely, kiroilu, uppiniskaisuus ja aggressiivisuus saattavat lisääntyä. Tällainen käytös on normaalia ja menee aikanaan ohi. Taantuma on kehityksellisesti välttämätön vaihe nuoruudessa.
Varhaisnuori on kypsymätön ja niin pitääkin. Kehitystä ei voi kiirehtiä. Nuori elää hetkessä: toiminta on lyhytjännitteistä ja asioista edetään nopeasti toiseen. Energiaa, uhoa ja voimakkaita tunteita riittää, mutta täyttä harkinta- ja riskinarviointikykyä tai syy- ja seuraussuhteiden ymmärrystä ei vielä tarpeeksi. Nuoren päähän pälkähtää ideoita, jotka sillä hetkellä tuntuvat loistavilta ajatuksilta ja jotka nuori toteuttaa usein ennakkoluulottomasti. Erehdyksiä sattuu. Varhaisnuoruus on riskialtista aikaa: nuori voi ajautua väärään seuraan ja tehdä asioita, joita ei oikeasti haluaisi. Väärät valinnat opettavat kantapään kautta.
Ajoittainen haikeus ja alakulo kuuluvat varhaiseen nuoruuteen. Aikuistuminen ja lapsen maailman taakse jättäminen edellyttävät luopumista. Nuori tajuaa, että vanhemmat eivät välttämättä pysy aina hänen elämänsä tärkeimpinä ihmisinä. Nuori ymmärtää, että muutos on lopullinen. Aikuisuuteen on matkattava, halusi tai ei. Paluuta lapsen maailmaan ei ole.
Myös aggression tunteet, kuten pelko, häpeä, pettymys tai raivo, kuuluvat elämään. Ne korostuvat erityisesti murrosiässä. Nuori hallitsee, purkaa ja käsittelee omia aggression tunteitaan esimerkiksi musiikin, vaatetuksen, lävistysten, elokuvien ja tietokonepelien avulla. Niiden kautta on mahdollista tutustua tunteisiin, pysähtyä niiden äärelle ja sietää niitä. Tunteiden piirtäminen kuviksi ja niiden esittäminen yhdessä muiden kanssa ovat myös hyviä keinoja tutustua omiin tunteisiin

1. Mitä tarkoittaa ADHD ja kuinka se ilmenee?

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö) on lapsilla ja nuorilla, mutta myös aikuisikään jatkuva häiriö, jolle on ominaista kehitystasoon sopimaton jatkuva tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus (hyperaktiivisuus) ja impulsiivinen käytös. Ennen kuin tilaa nimitetään varsinaiseksi häiriöksi, oireiden tulee kestää vähintään kuuden kuukauden ajan ja olla suhteellisen riippumattomia olosuhteista ja ajankohtaisesta tilanteesta.

2. Mitä tarkoittaa ADD ja kuinka se ilmenee?

 Tarkkaavaisuushäiriö ilman ylivilkkautta. ADD-diagnoosiin pääsy viivästyy usein. Tähän on monia syitä. Lapsilla ja nuorilla ylivilkkauden ja impulsiivisuuden puuttuminen tarkoittaa useimmiten sitä, ettei koulussa esiinny häiriökäyttäytymistä, joka johtaisi tarkempiin tutkimuksiin. Joissain tutkimuksissa on esitetty, että ADHD olisi pojilla jopa kuusi kertaa yleisempi kuin tytöillä. Ero ei kuitenkaan liene todellinen, vaan johtuu ainakin osin siitä, että ADD on jonkin verran yleisempi tytöillä.


3.Miten lukivaikeudet voivat ilmetä?

 Lukeminen hidasta, ääneen lukeminen on ikävää, lukiessa rivit ”hyppivät silmissä” ja rivillä on vaikea pysyä. Luetusta tekstistä ”ei jää mitään päähän” ja kirjaimet sekoittuvat lukiessa, kaksoiskonsonantit ja pitkä/lyhyt vokaali vaikeita,  jotkut sanat ääntyvät väärin, sillä korva ei erota äännettä: Luxemburg/Luxenburg, riimien ja sanaväännösten hahmottaminen vaikeaa, nopea väsyminen: päänsärkyä tai silmien särkyä lukiessa.

4. Miten matemaattiset vaikeudet voivat ilmetä?

 Matematiikka on hankalaa, numerot vaihtavat paikkaa: 59 vai 95, yhteen-ja vähennyslaskuissa lukujen oikea järjestys saattaa vaihtua. Kertotaulu tai matematiikan kaavat eivät välttämättä automatisoidu, silti osaa laskea ,numerosarjojen hahmottaminen hankalaa ja puhelinnumeroiden kirjoittaminen hankalaa: numeroiden paikka saattaa vaihtua.

5. Miten motoriset vaikeudet voivat ilmetä?

 Lukivaikeuteen voi liittyä motorista kömpelyyttä,vaikeudet ristikkäisliikkeissä: vasen käsi koskettaa oikeaa polvea, käden hienomotoriikassa voi olla vaikeutta, joka näkyy kirjoittamisessa, Käden ja silmän yhteistyössä voi olla vaikeutta, joka näkyy kirjoittamisessa.

                                                                                                                                       10.10.16

OPINTOKÄYNTI LÄHIHOITAJAN TYÖN KENTÄLLÄ.

A. Yksikön perustiedot

Terveyskeskuksen vuodeosasto 35 vuodepaikkaa.
Juuri remontoitu,oikeen hyvä ja toimiva asiakkaiden ja työntekijöiden kannalta. Keskeisellä paikalla, erittäin viihtyisä.
Työntekijöitä n.30 henkeä.Koulutukseltaan lääkäri,sairaanhoitaja,lähihoitaja ja fysioterapeutti, kotiutushoitaja.
Toiminnan rahoittaa Keiturin Sote.

B. Asiakkaat

Perussairaudenhoitoa kuntalaisille yli 18 vuotiaille. Potilaan tarpeisiin vastataan perushoidolla, kuntoutumisella. Palvelua ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan kaikille halukkaille.
Asiakkaat tulevat vuodeosastolle aina lääkärin lähetteellä, jatkohoitoon Taysista tai poliklinikan kautta.
Asiakkaalle tämä palvelu merkitsee, hyvää hoitoa lähellä omaisia ,omassa kunnassa tutussa ja turvallisessa ympäristössä.

C. Toiminta

Toiminnan sisältö, tavoitteet ja periaatteet ovat perussairaanhoito,kuntouttava työote, nopea kierto ja hyvä hoito.
Voimavaralähtöisyys, toimintakyvyn tukeminen,kuntouttava työote näkyvät työn teossa. Osastolla on juuri otettu käyttöön Modulit/tiimit eli osasto on jaettu pienempiin osiin, esim 7 huonetta per kolme hoitajaa, näin ollen hoitajat pystyvät tarjoamaan yksilöllisempää hoitoa ja aikaa asiakkaalle on enemmän. Potilaita pyritään kuntouttamaan ja tukemaan omaa liikkumista viemällä heitä päiväsaliin syömään ja kahville.

D. Yhteistyö

Yhteistyö kumppanit ovat Tays, Kela, kotihoito, sosiaalitoimi.
Yhteistyö tapahtuu keskustelemalla omaisten ja potilaan kanssa. Erilaiset todistukset ja lausunnot. Sähköposti ja asiakas käynti(kotiutushoitaja)

E. Haastateltava työntekijä

Haastateltavan työtehtäviin kuuluu potilaiden perustarpeista huolehtiminen ( puhtaus, ruoka,lepo, liikunta)
Nämä lait ohjaavat työntekoa: laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, sosiaalihuoltolaki, Suomen perustuslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki lasten päivähoidosta,perusopetuslaki, lastensuojelulaki.
Haastateltava toimii lähihoitajana kyseisessä paikassa. Ylläpitänyt ja kehittänyt ammattitaitoaan tekemällä työtä.
Antoisan työstä tekee jatkuva uuden oppiminen ja ihmisläheisyys.
Työnantajan asemasta työntekijöiden jaksamista ei tueta tällä hetkellä mitenkään, mutta mukavat työkaverit auttavat jaksamaan ja ovat rikkaus.
Haastavimmat asiakastilanteet ovat olleet mielenterveyspotilaiden kohtaaminen ja surevien omaisten kohtaaminen.
Taidot joita työssä tarvitaan ovat lähihoitajan perustaidot. Työnteko edellyttää reipasta asennetta, joustavuutta, yhteistyökykyä ja halua tehdä tätä työtä.

F. Itse opin paljon uutta tässä yhdessä päivässä koska työhön sai tarttua heti. Pääsin mukaan ihan kaikkiin sairaanhoidollisiin tehtäviin(haavanhoito, katetrointi,vaipanvaihto+pesut vuoteessa,vessassa käynnit yms.) tekemään tai avustamaan. Päällimmäisenä jäi mieleen ihanat mummot joita riitti. Mukava päivä kokonaisuudessaan, voisin vaikka mennä töihin :)  Siinäkin mielessä hyvä työympäristö että koskaan ei tarvitse olla yksin ja aina voi kysyä joltain jos tarvii apua.



 

Kotitehtävä 6.10.16

KERRO KUINKA PIENEN LAPSEN AJATTELU KEHITTYY?

Pienen lapsen alle 2-vuotiaan ajattelu perustuu aisti- ja liiketoimintoihin. Vauva reagoi aluksi reflekseillä, minkä jälkeen aistitoiminnot alkavat kehityä. Lapsi alkaa hahmottamaan ympäristöään oman toimintansa avulla. Kehitys edellyttää, että lapsella on virikkeitä ja hän osallistuu aktiivisesti ympäristön toimintaan. Lapsen ajattelu kehittyy niissä toiminnoissa, jotka hänelle annetaan ja joihin häntä ohjataan. Esim. Lukemisen ja liikunnan kautta.  Lapsi ymmärtää eri vaiheissa eri tavoin. Aluksi ajattelu on hyvin konkreettista,ja käsitteelliseksi se kehittyy varhaisnuoruudessa.


MITÄ PIAGE´N TEORIA KERTOO LAPSEN AJATTELUN KEHITYKSESTÄ?

Piaget näki ajattelun kehityksessä olevan neljä vaihetta:

- Sensomotorinen vaihe (n.0-2 v.)
 Lapsen kehitystä ohjaavat aistikokemukset sekä liikkumiseen liittyvät kokemukset.

-Esioperationaalinen vaihe (n. 2-7 v.)
 Ajattelu alkaa mahdollistua ja syntyä kielen kehityksen myötä.

-Konkreettisten operaatioiden vaihe ( n. 6/7-11/12 v.)
 Ajattelun perustana ovat havainnot ja konkreettiset esimerkit.

-Muodollisten operaatioiden vaihe (n. 11/12 v.--)
Ajattelu tapahtuu käsitteiden varassa, ja mahdollisuus abstraktiin päättelyyn syntyy.

Piaget`n mukaan ajattelu kehittyy ensin ja kieli vasta ajattelun kehityksen myötä. Toisen teorian mukaan kielen ja ajattelun kehitys etenevät aluksi erillään ja yhdistyvät myöhemmin.

Lähteet:  Kasvun Aika, Ihminen mielessä.

KOTITEHTÄVÄ       5.10.2016

MIKSI TARVII TIETÄÄ/TUNNISTAA LAPSEN TEMPPERAMENTTI? PÄIVÄHOIDOSSA.

Tempperamentin ymmärtäminen auttaa suhtautumaan lapsiin yksilöllisesti ja huomioimaan jokaisen ominaispiirteet.Ujo lapsi tarvitsee enemmän aikaa sopeutua uuteen ryhmään ja hitaasti syttyvä muutettuun päiväjärjestykseen. Aktiivisesti tunteitaan näyttävä lapsi tarvitsee enemmän tukea kiukkunsa osoittamiseen sosiaalisesti hyväksyttävämmällä tavalla. Haastavan tempperamentin omaava lapsi ei ole hankala vaan hän asettaa ympäristölle haasteita.

MITÄ TARKOITETAAN ITSETUNNOLLA?

Itsetunto tarkoittaa yksilön tunteita, uskomuksia ja ajatuksia itsestään sekä sitä, miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Hyvä itsetunto tarkoittaa myös myönteistä käsitystä itsestä ja kyvyistään. Tunne siitä että on hyvä, pitää omaa elämäänsä arvokkaana ja ainutlaatuisena, kyky arvostaa muita ihmisiä, itsenäisyyttä oman elämän päätöksissä, sietää myös epäonnistumista ja pettymyksiä.

KERRO KUINKA VOIT LÄHIHOITAJANA TUKEA KASVAVAN LAPSEN ITSETUNTOA ESIM. PÄIVÄHOIDOSSA?

Lapsen itsetunto rakentuu ympäristöissä, joissa hän kasvaa. Hyvää itsetuntoa voidaan tukea päiväkodissa monin tavoin. Lapsella pitää olla turvallinen ympäristö jossa hänen tarpeensa otetaan huomioon ja niitä arvostetaan. On oltava tietoinen lapsen yksilöllisestä kehitysvaiheesta ja kyvyistä kuten vahvuudet ja kehittämis tarpeet, kotiolot ja lempiasiat. Lapsi tarvitsee myös rajat, että oppisi kontrollimaan itseään.
Lasta tulee kannustaa, miettiä mitä sanoo ja miten, virheet ja epäonnistumiset kuuluvat myös tähän. Lasta tulee tukea erityisesti vaikeissa asioissa, on hyvä opettaa että joidenkin asioiden saavuttamiseksi on nähtävä vaivaa.Lasta ei saa verrata muihin lapsiin.
Lapsi peilaa itseään muihin ja oppii mikä on oikein ja väärin. Itsetunto ei ole pysyvä vaan se kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan.

INFEKTIOITA VOI VÄHENTÄÄ

Jatkuva sairastelu ei kuulu normaalin lapsen elämään. Infektioita on mahdollista vähentää myös päiväkodeissa, ja se kannattaa lasten ja työntekijöiden hyvinvoinin vuoksi.

Niissä päiväkodeissa joissa tehostettiin käsienpesua ja käytettiin käsihuuhdetta sekä pyyhkeet vaihdettiin kertakäyttöisiin ja lelujen pesua ja siivousta tehostettiin, saatiin oirepäivät vähenemään pienillä 16 prosenttia ja yli kolme vuotiailla 14 prosenttia. Näissä päiväkodeissa myös hampaiden harjaus vaihdettiin pastilliin, ruokaa jakaa vain yksi henkilö, ja vaipanvaidolle oli oma tilansa joka puhdistettiin joka kerran jälkeen. Henkilökuntaa kehoitettiin matalalla kynnyksellä jäämään kotiin jos infektio-oireita ilmenee.