HENGITYKSEN SEURANTA JA HENGITYKSEN AVUSTAMINEN.


Hengityksestä seurataan hengitystiheyttä, rytmiä jasyvyttä,hengitystapaa,ja hengitys ääniä sekä hengitysteiden eritteitä ja ihon väriä.

Hengitystä voidaan seurata PEF-mittauksella, ja pulssioksimetrin avulla. Myös keskusteleminen potilaan kanssa onko hänellä ollut hengenahdistusta.

Potilasta voidaan auttaa hengitysvaikeuksissa siten että huolehditaan ilman raikkaudesta huoneessa jossa hän on. Sairaalassa happea voidaan antaa potilaalle happinaamarilla eli happimaskilla tai nenäkatetrilla eli happiviiksillä.

Happirikastin on kotona asuville potilaille tarkoitettu hapensaantilaite.

Happea kotihoidossa voidaan antaa happirikastimen avulla. Tai sitten avaamalla ikkuna potilaan asunnossa jos se on riittävä toimi. Happirikastimen käytössä on oltava tarkkana sillä happi on palava kaasu ja voi herkästi syttyä jos avotulen kanssa pelataan. Tämä ohje on myös selitettävä potilaalle että hän ymmärtää oman turvallisuutensakin ja ympäristön.Happi ei saa myöskään joutua kosketuksiin rasvan tai öljyn kanssa koska se voi syttyä räjähdysmäisesti.

Höyryhengitystä voi tehdä kotona vaikka vedenkeittimellä keitetyn veden voi laittaa laakeeseen kulhoon ja hengitellä siinä kevyen liinan tai pyyhkeen alla. Varovaisuutta kuuman veden kanssa.
Höyryhengitys auttaa liman irtoamiseen, vesihöyry lievittää tukalaa oloa ja kipua.

Pulloon puhaltamista tehdään koska sillä voidaan laajentaa keuhkoja. Tyhjään litran pulloon laitetaan 300-400milliä puhdasta vettä, lisäksi tarvitaan paksu pilli tai pätkä muoviletkua halkaisija n. 1cm. Potilas hengittää ensin nenän kautta sisään ja puhaltaa suun kautta letkun tai pillin läpi niin että vesi kuplii. Toistoja tehdään 10-15 peräkkäin ja tauko ja yskäisee. Puhallusta tehdään useita kertoja paivässä. Pullo pestään ja vesi vaihdetaan päivittäin.